Mistä ihmeestä jatkuva väsymys voi johtua? Yksi syy voi olla murehtiminen

Jos tunnet olevasi väsynyt, et ole yksin. Joka kolmannella lääkärikäynnillä väsymys tulee puheeksi, ja joka kymmenes hakeutuu vastaanotolle nimenomaan sen takia. Valtaosa apua hakevista on naisia.

Sisätautilääkäri Tapani Salonen tietää väsymyksestä ja siitä kärsivistä potilaista paljon. Lääkäriin tullessaan useimmat toivovat, että väsymykselle löytyisi selitys, vaikka sitten tauti – kunhan ei liian vakava.

– Kysyn aina potilailta, mitä he itse epäilevät väsymyksensä syyksi. Moni pelkää syöpää. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että aiemmat kokeet olisivat normaaleja ja siitä huolimatta löytyisi syöpä tai muu etenevä, paha sairaus, hän tietää.

Harvoin vain yksi syy

Väsymys on tila, joka kertoo, että fyysiset tai henkiset voimavarat ovat vähissä. Tai molemmat. 

Väsymys hiipii hiljalleen univelan kertyessä tai huonolaatuisen unen takia. Ja niitäkin on, jotka sanovat olleensa väsyneitä koko ikänsä ilman, että sille löytyy selitystä.

Useimmiten väsymys on monimutkainen vyyhti toisiinsa kietoutuneita asioita. Ja lähes kaikki sairaudet aiheuttavat unettomuutta tai väsymystä, kuten yleiset sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja eri syistä johtuva pitkäaikainen kipu.

– Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun väsymys alkaa haitata arkea, työntekoa, harrastuksia tai ihmissuhteita, etenkin, jos tapahtuu selvä muutos aiempaan.

Kilpirauhanen kiukuttelee

Kun syitä aletaan etsitään, ensimmäisten joukossa tutkitaan usein kilpirauhasen toiminta.

Kilpirauhashormonit säätelevät aineenvaihduntaa ja vaikuttavat keskeisiin elimistön toimintoihin. Jos kilpirauhanen ei tuota hormoneja riittävästi, olo voi olla raskas ja hidas. Kilpirauhasen vajaatoiminta viekin voimat henkisesti ja fyysisesti.

– Se on helppo diagnosoida verikokeella, ja sitä hoidetaan tehokkaasti lääkityksellä, Salonen kertoo.

Diabetes tulee hiipien

Taas vetämätön olo ruokailun jälkeen! Nopeat hiilihydraatit kuten valkoinen pasta voivat väsyttää tervettäkin, mutta oire voi viitata tyypin 2 diabetekseen, jota moni sairastaa tietämättään.

– Hoitamaton tyypin 2 diabetes on erityisesti keski-ikäisillä naisilla yleisimpiä väsymyksen syitä. Se kehittyy hitaasti ja voi olla alkuvaiheessa pitkään oireeton, sanoo Salonen.

Arviolta jopa joka viides sairastunut ei tiedä sairastavansa. Taudissa verensokeri kohoaa liikaa, kun elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai ei pysty käyttämään sitä tehokkaasti.

Piilevä tyypin 2 diabetes voidaan selvittää verikokeilla.

Unipnea voi olla kuorsaamatta

Diabeteksen tavoin myös uniapnea aiheuttaa päiväväsymystä. Kuorsaaminen on merkki siitä, että ilma kulkee ylähengitysteissä vaivalloisesti. Kun hengitys pysähtelee unen aikana toistuvasti, kyse on uniapneasta.

– Uniapnea yleistyy iän myötä, kun nielun lihakset veltostuvat ja painoa usein kertyy. Rauhoittavat ja unilääkkeet sekä alkoholi voivat pahentaa asiaa, muistuttaa Salonen.

Vaikka katkoksiin ei heräisi, ne häiritsevät unta ja väsyttävät seuraavana päivänä. Hengityskatkoksia voi erityisesti naisilla esiintyä ilman kuorsaamista.

Jos epäilet väsymyksen liittyvän uniapneaan, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. 

Raudanpuute vie voimat

Kun elimistön rautavarastot ehtyvät ja hemo­globiini laskee, kehittyy raudanpuuteanemia. Se voi väsyttää ja viedä voimia.

Kehossa on myös varastorautaa eli ferritiiniä. Jos se vähenee, oireita voi tulla, vaikka hemoglobiini olisi normaali. Raudanpuute ilman anemiaa voi ilmetä väsymyksenä, huonona rasituksen sietona ja niin sanottuna aivosumuna.

Oireet kuitenkin vaihtelevat yksilöllisesti.

– Usein nuorilla tai keski-ikäisillä naisilla on matalat rauta-arvot, mutta he voivat silti mainiosti. Kaikkia puutoksia ei siis tarvitse hoitaa. Eikä raudanpuutteeseen liitetty väsymys aina katoa hoidon myötä, muistuttaa Salonen.

Tarvittaessa raudanpuutetta hoidetaan ruokavaliolla ja suun kautta otettavalla rautalisällä, mutta vaikutus tulee vasta kuukausien päästä.

– Jos oireet ovat vaikeita eikä suun kautta otettava rauta sovi tai tehoa, voidaan harkita suonensisäistä rautahoitoa.

Ikää vai itse aiheutettua

On hyvä muistaa sekin, että joka kymmenes suomalainen elää itse aiheutetussa univajeessa, eli ei malta mennä ajoissa nukkumaan. Lyhyen ajan sisällä kertyneen univajeen voi kuitata yhden, kahden yön hyvillä unilla. Vuosien vaje sen sijaan vaatii pidempää toipumisaikaa, eikä sen purkamiseen ole kaavaa. Vasta aika näyttää, mikä riittää.

Unen tarve ja määrä vähenevät iän myötä. Silti tunne huonosta nukkumisesta voi lisätä huolta omasta terveydestä. Huolestuminen itsessään voi aiheuttaa väsymystä ja unettomuutta.

Sisäisesti varpaillaan

Aina väsymys ei johdu fyysisistä sairauksista, eikä hektisestä elämäntyylistäkään. Vaikka elämä olisi raiteillaan, ihminen voi elää sisäisesti kuin varpaillaan.

– Ahdistuneisuuteen liittyvä stressi ja huolestuneisuus kuluttavat voimavaroja ja väsyttävät.

Liiallinen murehtiminen synnyttää noidankehän, jossa oireet voimistuvat. Kierre pitäisi saada poikki, psykiatri Jaakko Leskinen toteaa.

– Väsymyksen vuoksi tutkimuksiin tulevilla on melko usein taustalla psyykkisiä syitä, joiden tunnistaminen voi olla vaikeaa sekä itselle että läheisille. Ne kehittyvät hitaasti, ja häpeän ja huonommuuden tunteiden takia niitä ei haluta myöntää edes itselle, hän kuvailee.

Väsymyksen taustalla voi olla myös ongelmille altistavia luonteen tai persoonan piirteitä, kuten taipumus murehtimiseen tai vaikeus sopeutua muutoksiin. Ne ovat omiaan lisäämään kuormittumista.

– Tärkeää olisi, että ihminen säilyttää luottamuksen omiin kykyihinsä, vaikka elämässä tulee vastaan sairauksia tai muita vastoinkäymisiä, Leskinen sanoo.

Mieliala kohenee

Jos väsymys, alakulo ja toivottomuuden tunteet jatkuvat viikkoja eikä hyviä aikoja ole, vaan olo vain huononee, kyse voi olla masennuksesta. Leskinen pitää tärkeänä, että psyykkisistä väsymyksen syistä tunnistettaisiin etenkin masennus.

– Sekä ahdistuneisuuteen että masennukseen on tarjolla psykoterapiaa ja siihen perustuvia hoitomuotoja. Kehon ja mielen yhteyttä korostavista psykofyysisistä hoitomuodoista todettu olevan apua. Joskus myös lääkehoito on tarpeen.

Nyt syksyllä vuodenkiertokin vie meitä kohti pimeyttä ja räntäsateita.

– Kaamosmasennus on todellinen ja tunnistettu ilmiö, mutta ehkä siihen vedotaan turhan helposti. Moni kokee pimeyden vaikuttavan mieli­alaansa ja jaksamiseensa, mutta valtaosalla kyse on tavanomaisesta vaihtelusta, ei sairaudesta.

Tämä artikkeli on osa juttua, joka on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 12/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.