Kannattaisiko ostaa laboratoriotutkimuspaketti ja tutkailla veriarvojaan? Asiantuntija vastaa

Miten itse ostettu labratutkimuspaketti eroaa lääkärin määräämästä?

Omatoimiset terveystutkimukset ovat usein laajoja yleispaketteja. Niissä mitataan veriarvoja ilman, että niitä on räätälöity asiakkaan mukaan. Paketteihin sisältyy usein myös paljon ”nice to know” -tietoa, jolla ei ole oikeasti merkitystä terveyden kannalta, mutta joka nostaa tutkimuksen hintaa. Lääkärit sen sijaan punnitsevat tarkkaan, mitkä tutkimukset ovat tärkeitä kyseisen ihmisen terveyden ja hoidon kannalta ja määräävät tarvittavat tutkimukset sen mukaan.

Kannattaisiko mennä kokeisiin, vaikkei oireita ole?

Jos olet terve ja oireeton ja elintapasi ovat kunnossa, hintavan tutkimuspaketin hyöty voi jäädä vähäiseksi. Monesti käy myös niin, että tuloksista löytyy pieni poikkeama, joka ei todellisuudessa kerro sairaudesta mutta voi herättää huolta ja johtaa uusiin tutkimuksiin. Tämä voi tarkoittaa myös turhaa rahanmenoa.

Toisaalta, mittaus voi paljastaa sairastumisriskin, jota et muuten olisi huomannut. Jos selviää esimerkiksi, että kolesterolisi on koholla, voit herätä tekemään muutoksia ruokavalioon, liikkumaan enemmän ja miettimään lääkehoidon tarvetta. Tiedosta on hyötyä vain, jos olet valmis reagoimaan tuloksiin ja muuttamaan joitakin asioita elämässäsi. Tosin ilman tutkimuksiakin on selvää, että kaikkien kannattaa syödä terveellisesti, liikkua ja välttää tupakointia.

Entä jos minulla on oireita, joihin kaipaan selitystä?

Jos jokin oire, esimerkiksi sydämentykytys, jatkuva väsymys, laihtuminen tai vatsakipu mietityttää, ei laajasta pakettitutkimuksesta yleensä ole apua. Silloin kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi arvioida, mitä tutkimuksia oireidesi selvittely vaatii. Tutkimusten tekeminen hakuammuntana harvoin antaa vastausta siihen, mistä oireet johtuvat.

Onko jossain tietyssä iässä hyvä mitata arvojaan?

Jos suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia tai omat elintavat nostavat niiden riskiä, kolesteroliarvot on hyvä tietää jo noin 30-vuotiaana, jotta niille ehtii tehdä jotain. Verisuonitaudit kehittyvät hitaasti vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Tarkistusmittauksia kannattaa tehdä 3-5 vuoden välein, sillä LDL-kolesteroli tuppaa nousemaan.

Yli 45-vuotiaan voi olla hyvä tarkistaa ajoittain myös, onko verensokeriarvoissa hälyttäviä muutoksia – etenkin, jos on ylipainoa, sydänsairauksien riskitekijöitä tai suvussa diabetesta.

Verenpaineen mittaaminen ja seuraaminen on ehkä kaikista helpoin ennaltaehkäisevä teko ja sen voi tehdä itse kotona. Jokaisen aikuisen tulisi tietää verenpaineensa.

Haluaisin päästä halvemmalla. Voinko ostaa paketin julkiselta?

Jotta tutkimukset voidaan tehdä julkisen puolen laboratoriossa, niihin tarvitaan käytännössä lääkärin arvio ja lähete. Myös terveyden- tai sairaanhoitaja voi useissa terveyskeskuksissa kirjoittaa lähetteen laboratoriokokeisiin ilman lääkärin vastaanottoa. Osa julkisista laboratorioista tarjoaa myös omaehtoisia palveluita. Ne pitää maksaa itse, koska ne eivät kuuluu tavanomaiseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Mitä jos en ymmärräkään tuloksista mitään?

Osa on selkeitä. Moni tietää esimerkiksi, mitä korkea kolesteroli tai matala hemoglobiini tarkoittaa. Laajoissa paketeissa on kuitenkin usein myös arvoja, joita on vaikeampaa ymmärtää ja jotka vaativat lääkärin selityksen. Osa merkkiaineista voi olla hyvinkin eksoottisia.

On myös hyvä tiedostaa, että veriarvot eivät aina ole viitearvojen sisällä. Ne on laskettu tilastotieteellisesti niin, että suurin osa terveiden ihmisten arvoista sijoittuu viitealueelle. Oma normaali tulos voi olla vähän viitearvoa suurempi tai pienempi.

Lisäksi veriarvot voivat vaihdella esimerkiksi flunssan, tulehduksen, fyysisen rasituksen, sairauksien, lääkkeiden tai mittausajankohdan mukaan. Esimerkiksi kilpirauhasarvo eli TSH-arvo vaihtelee luonnostaankin. Sen heilahtelu on tavallista, eikä yksittäinen poikkeava tulos tarkoita, että kilpirauhasessa olisi hoitoa vaativa toimintahäiriö.

Tulokset voivat olla hämmentäviä tai aiheuttaa turhaa huolta. Normaali tulos taas voi olla helpotus ja rauhoittaa mieltä, mutta se voi myös luoda väärää turvallisuuden tunnetta. Kaikki näyttää olevan kunnossa nyt, mutta se ei takaa terveyttä tulevaisuudessa.

Millainen terveystutkimus olisi hintansa väärtti?

Sen voi jokainen päättää itse. Usein samalla hinnalla pääsee lääkäriinkin, mikä on monessa tapauksessa järkevämpi vaihtoehto. Jos haluat silti kartoittaa terveystilannettasi, voi olla fiksua valita kohdennettu paketti tai yksittäisiä tutkimuksia laajan yleispaketin sijaan. Kannattaa kysyä itseltään, mitä oikeastaan haluaa tietää, ja valita tutkimukset sen mukaan. Millaisia ovat omat elintavat ja sukutausta ja mitä riskejä itsellä voi olla?

Tärkeää on myös miettiä, mitä teet tuloksilla. Hyvät tulokset eivät vapauta elämään miten sattuu, eivätkä huonot tulokset ole syy panikoida. 

Asiantuntija professori Juhani Junttila, Oulun yliopisto.

Tämä artikkeli on osa juttua, joka on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 14/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.