Sigmasuolen tähystys eli sigmoidoskopia voi brittitutkimuksen perusteella ehkäistä paksu- ja peräsuolisyöpiä jopa 17 vuoden seurannassa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.
Brittien tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä tutkimuksessa sigmoidoskopia tehtiin terveille aikuisille, joilla ei ollut merkkejä syövästä tutkimuksen alkaessa. Vaikuttaakin siis siltä, että sigmoidoskopia sopisi paksu- ja peräsuolisyövän ehkäisevään seulontaan.
Samasta aineistosta on julkaistu aiemmin tuloksia, joissa ehkäisyteho nähtiin yhdentoista vuoden seurannassa. Nyt saadut tulokset vahvistavat aiempia havaintoja ja osoittavat vaikutusten ulottuvan vielä pitemmälle.
Nyt julkaistussa analyysissa 55–64-vuotiaana tehty sigmoidoskopia vähensi paksu- ja peräsuolisyöpiä 35 prosenttia 17 vuoden seurannan aikana. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yhden syöpätapauksen estämiseksi seuloa piti 98 henkilöä. Jos sigmoidoskopiassa näkyi syöpään viittaavia polyyppeja, potilaille tehtiin myös kolonoskopia, jossa suolistoa tähystetään pitemmältä.
Tutkimukseen osallistui 170 000 brittiä, joista 40 000 satunnaistettiin sigmoidoskopiaan ja loput toimivat verrokkeina. Seitsemäntoista seurantavuoden aikana paksu- ja peräsuolisyöpä todettiin 1 200 tähystysryhmäläisellä ja 3 300 verrokilla. Paksu- ja peräsuolisyöpään kuoli 353 tähystysryhmäläistä ja 996 verrokkia.
Suomessa paksusuoli- ja peräsuolisyövän seulonta tehdään joka toinen vuosi 60–70-vuotiaille. Tällä hetkellä seulonta tehdään ulosteen veritestillä, mutta tähystykset saattavat yleistyä tulevaisuudessa.
Paksu- ja peräsuolisyöpä on yleistynyt Suomessa, ja tällä hetkellä se on miesten kolmanneksi ja naisten toiseksi yleisin syöpä. Uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 2 600.

Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2017;389:1299–1311)http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30396-3/fulltext

(2017418)

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.