Olkapään kipua ei kannata sietää pitkään - näin tunnistat kiertäjäkalvosinvaivan ja jäätyneen olkapään

Olkapään kivuille löytyy yleensä syy, johon tepsii vain aktiivinen hoito.

Kiertäjäkalvosin voi olla tapaturmaisesti repeytynyt tai käytön ja iän myötä rapautunut, nivelrikko kiusata tai jännekalkkia kertyä olkapään jänteeseen. Myös olkapään limapussi saattaa tulehtua.

Riskilajeja olkapäille ovat pyöräily, motocross, hevosurheilu ja muut vauhtilajit, joissa kaatuminen usein tarkoittaa kaatumista kyljelleen. Olkapää revähtää, eikä kipu lähdekään levolla ja kipulääkkeillä, vaikka viikot, kuukaudetkin kuluvat.

Vain jäätynyt olkapää on yhä mysteeri

Jäätynyt olkapää on hankala vaiva, mysteeri, jolle ei ole hoitoa. Mitä oikein on tapahtunut?

Paikoilleen jähmettyvässä olkapäässä nivelkapseli paksuuntuu ja kiristyy. Nivel tulehtuu, eikä kättä voi juuri liikuttaa. Kipu tuntuu  laajemmalti kuin kiertäjäkalvosimen vaivoissa, jotka ovat yleisin olkapääkivun aiheuttaja.

Jähmettynyt olkapää on melkoinen, koska se kestää vuodesta kahteen. Paranemista on vaikea nopeuttaa, mutta onneksi olkapää yleensä paranee ennalleen.

Hoitona ovat tulehduskipulääkkeet, olkavarren liikuttelu sikäli kuin kipu antaa myöten, kylmähoito ja kordikoidiruiskeet. Jos tilanne ei parane vaan olka jää jäykäksi, on syytä harkita tähystysleikkausta.

Vaivan syytä ei tiedetä, mutta sen arvellaan liittyvän häiriöihin aineenvaihdunnassa. Diabeetikoista 20–30 prosenttia saa vaivan jossain
vaiheessa. Koko väestöstä sen sairastaa 2–4 prosenttia. Puolella potilaista jäätyy toinenkin olkapää muutaman vuoden kuluessa.

Parasta ennaltaehkäisyä on pitää huolta olkapäiden liikkuvuudesta ja vahvistaa lihaksia, jotka tukevat olkanivelen toimintaa.

• Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on olkapään tavallisin jännevaiva. Se voi aiheuttaa kipua ilman suurempia rakenteellisia muutoksia tai jos olkapään jänteeseen tulee repeämä tapaturman tai rappeuman myötä. Vaiva on tyypillinen keski-iässä. 
• Nivelrikko eli nivelkuluma aiheuttaa vaurioita olkapään nivelruston pinnassa ja nivelkapselissa, välillä myös luussa.
• Nivelrustokudos ei parane ennalleen, ja muutokset etenevät yleensä hitaasti iän myötä
• Jännekalkki näkyy röntgenkuvassa. Kalkkia kertyy jänteeseen tai sen ympärille. Vaiva aiheuttaa joskus kovaa äkillistä kipua, joka yleensä helpottuu viikossa. Voi olla myös täysin oireeton. 
• Olkapään limapussitulehduksessa oireet ovat saman tapaisia kuin kiertäjäkalvosinoireyhtymässä. Kaikki liikuttelu aiheuttaa kipua.

Suojaa hyvästä ryhdistä ja kämmenotteesta 

1. Tarkista työasentosi. Istuma-asennon tulisi olla ryhdikäs, olkavarsien levätä lähellä kroppaa ja hiirikäden toimia jännittämättä. Vältä staattisia työasentoja, joissa olkavarret tulevat eteen ja lapatuki eli ryhtiä kannatteleva pito pettää.
2. Huolehdi hartioiden liikkuvuudesta ja lihaskunnosta. Säännöllinen venyttely sekä voimaharjoittelu kevyillä painoilla ja pitkillä toistosarjoilla vahvistavat lihaksia ja kiihdyttävät aineenvaihduntaa. Vältä ponnistuksia verryttelemättömillä lihaksilla. Vapaa rauta, painot tai kahvakuula, ovat riski olkapäille, jos nostoja ei tee turvallisilla otteilla.
3. Muista kämmenote. Mitä tahansa painavaa nostat, pyri käyttämään kämmenotetta, jossa kämmenpuoli on ylöspäin. Hauislihakset antavat silloin pontta otteeseen. Rystyotteessa olkapäätä tukevat pienemmät lihakset.
4. Vältä kaatumista. Riskilajeja olkapäille ovat murtomaahiihto, pyöräily, motocross, hevosurheilu ja muut vauhtilajit, joissa kaatuminen usein tarkoittaa kaatumista kyljelleen.

Fysioterapiaa vai leikkaus?

Rasituksen aiheuttamissa olkanivelen sairauksissa kuntouttavalla fysioterapialla saadaan usein yhtä hyviä tuloksia kuin leikkaamalla. Kuntoutuksessa kiertäjäkalvosin pannaan tekemään työtä mutta niin, ettei se kipeydy. 

Rasitusperäisten vaivojen hoidolla on harvoin kiire. Sen sijaan tapaturman jälkeen on hyvä mennä asiantuntijan luo viimeistään kuukauden kuluessa vammasta, jos kipu jatkuu.

Venähdyksen tai kaatumisen jälkeen käsi voi olla aluksi hurjan kipeä. Kun kipu vähän helpottaa, tekee mieli ajatella, että se lähtee kyllä itsekseen. Ongelman luonne selviää olkapääortopedin vastaanotolla. Tarvittaessa diagnoosi varmistetaan magneettikuvalla.

Asiantuntija: Vesa Savolainen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, Pohjola Sairaala.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.