Mielenterveyspotilaat ja varsinkin skitsofreniaa sairastavat kuolevat usein muuta väestöä nuorempina. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suuri osa näistä kuolemista johtuu sydän- ja verisuonitaudeista sekä hengitysteiden sairauksista.

Yli miljoonan 20–64-vuotiaan yhdysvaltalaisen rekisteritietoihin perustuva tutkimus osoittaa, että vuosina 2001–2007 skitsofreniaa sairastavien kuolleisuus oli noin 3,5 kertaa suurempaa kuin muun samanikäisen väestön. Tarkasteluaikana kuoli 74 000 skitsofreenikkoa.

Sydän- ja verisuonitaudit ja sydänoireet olivat syynä joka kolmannessa skitsofreniaa sairastavan kuolemassa. Syöpään kuoli noin joka kuudes potilas. Yleisimmin syöpäkuolema johtui keuhkosyövästä. Lisäksi keuhkoahtaumatauti, influenssa, keuhkokuume ja diabetes olivat yleisiä kuolinsyitä. Itsemurhat olivat suhteellisen harvinaisia.

Tulokset viittaavat siihen, että merkittävä osa skitsofreniaa sairastavien kuolleisuudesta johtuu sairauksista, joiden kehittymistä voidaan ehkäistä elintavoilla ja lääkkeillä. Varsinkin tupakointi näyttäisi olevan huomattava riskitekijä tässä potilasryhmässä.

Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, etteivät mielenterveysongelmaiset pääse tai hakeudu hoitoon yhtä hyvin kuin muut, minkä lisäksi usein heidän fyysiset vaivansa jäävät mielenterveysongelmien takia hoitohenkilökunnalta huomaamatta. Myös haitalliset ja epäterveelliset elämäntavat sekä psyykenlääkkeiden haittavaikutukset selittävät osan ilmiöstä.

Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Psychiatry 2015;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2015.1737)
http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2466831#Abstract

Pneumokokkikonjugaattirokotukset ovat Islannissa vähentäneet myös pikkulasten korvatulehduksia, tuore tutkimus osoittaa. Sama rokote on käytössä Suomessa. Islannissa pneumokokkikonjugaattirokote (PHiD-CV10) otettiin rokotusohjelmaan vuonna 2011 eli vuotta myöhemmin kuin Suomessa.Nyt julkaistut tulokset perustuvat tietoihin kaikista alle kolmivuotiaiden islantilaisten korvatulehduslääkärikäynneistä vuosilta 2005–2015. Lapsia oli kaikkiaan 53 000. Heidät jaettiin ryhmiin, joista toiset oli rokotettu (2011–2015 hoidetut) ja toisia ei (2005–2011 hoidetut).
Tulosten perusteella rokotettujen ryhmässä oli noin viidenneksen vähemmän korvatulehduksia. Vaikutus selittyi pääasiassa ensimmäisten ja toisten korvatulehdusten vähentymisellä.
Suurin muutos havaittiin alle neljän kuukauden ikäisillä eli lapsilla, joista valtaosa on liian nuoria saamaan rokotetta. Heillä korvatulehdukset vähenivät 40 prosenttia pneumokokkirokotusten tultua rokotusohjelmaan. Tutkijat pitävät tätä osoituksena rokotusten suomasta laumasuojasta.
Hiljattain julkaistussa suomalaistutkimuksessa lasten pneumokokkirokotteiden todettiin todennäköisesti vähentäneen myös aikuisten keuhkokuumeita. Vaikutus nähtiin lasten vanhempien ikäryhmässä sekä yli 65-vuotiailla, joilla keuhkokuume on suurin rasite.Suomessa pneumokokkikonjugaattirokote annetaan vauvoille 3, 5 ja 12 kuukauden iässä.
Tutkimus julkaistiin Clinical Infectious Diseases -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Clinical Infectious Diseases 2018;DOI:10.1093/cid/ciy233)http://doi.org/10.1093/cid/ciy233

(2018424) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydäninfarktin saaneen ennusteeseen vaikuttaa paljon se, miten nopeasti hän pääsee hoitoon. Jo kymmenen minuutin viivästys voi osalla potilaista vaikuttaa kuolleisuuteen, saksalaistutkimus osoittaa.
Sydäninfarktipotilaiden hoitotuloksia arvioidaan usein tarkastelemalla, kuinka nopeasti potilas pääsee pallolaajennukseen sairaalaan tultuaan, mutta saksalaisten tulosten mukaan arviossa kannattaisi huomioida myös sairaalaan pääsyä edeltävä aika. Potilaan ennuste on sitä parempi, mitä vähemmän aikaa ensimmäisestä hoitokontaktista menee pallolaajennukseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 000 ST-nousuinfarktin saaneen potilaan tietoja. Potilaat tuotiin ambulanssilla sairaalaan, missä heille tehtiin pallolaajennus 60–180 minuutin sisällä ensimmäisestä hoitokontaktista ensihoitoryhmän kanssa. Analyysissa huomioitiin myös, oliko potilaan sydäninfarkti sattunut sairaalan ulkopuolella ja oliko hänellä sydänperäinen sokki.Tutkijat havaitsivat kuolleisuuden vähentyvän tasaisesti mitä nopeammin potilas pääsi sairaalaan, ja tämä havaittiin kaikilla potilailla. Voimakkain yhteys näkyi kuitenkin sydänperäiseen sokkiin joutuneilla, jotka eivät saaneet infarktia sairaalan ulkopuolella. Heillä jokainen 10 minuutin viivästys aiheutti kolme lisäkuolemaa sataa pallolaajennuksella hoidettua kohden.Nykyisten suositusten mukaisesti sydäninfarktipotilas olisi hyvä saada hoitoon 90 minuutin sisällä, mutta tässä ei monista eri syistä aina onnistuta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa suositusten mukainen hoitoon pääsy olisi estänyt joka kahdennentoista kuoleman, tutkijat arvioivat.
ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu täysin, mistä seuraa kyseisen alueen sydänlihaksen hapenpuute. Tukkeutunut sepelvaltimo pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti avoimeksi joko pallolaajennuksella tai liuotushoidolla. Nopeasti aloitettu hoito on ensiarvoisen tärkeää infarktivaurion rajoittamiseksi.
Tutkimus julkaistiin European Heart Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2018;39:1065–1074)https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehy004

(2018423) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.