Keinotekoisesti makeutettujen limujen runsas juominen raskauden aikana saattaa tanskalaistutkimuksen mukaan suurentaa lapsen lihavuusriskiä. Vielä on tosin epäselvää, miten suurelta osin yhteys johtuu paljon virvoitusjuomia nauttivien muista elämäntavoista. Tutkimus perustuu 918 raskausdiabeteksesta kärsineen tanskalaisäidin ja heidän lastensa tietoihin.Äideistä noin puolet kertoi raskauden aikana juovansa keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia ja 9 prosenttia joi niitä päivittäin. Kun keinotekoisesti makeutettuja limuja päivittäin juovia verrattiin äiteihin, jotka eivät juoneet niitä lainkaan raskauden aikana, heidän lapsensa olivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin lihavia ja lapset olivat syntyneet isokokoisina todennäköisemmin.Tutkijat havaitsivat yhteyden myös tarkastellessaan äitejä, jotka olivat vähentäneet virvoitusjuomien nauttimista raskauden aikana. Lapsen riski olla ylipainoinen seitsemänvuotiaana pieneni tasaisesti, jos äiti oli korvannut keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia vedellä.Tutkimuksessa huomioitiin tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia, mutta on silti hyvin mahdollista, että virvoitusjuomien lisäksi moni muu äitiin tai perheeseen liittyvä seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tämän vuoksi tulokset pitäisi varmistaa suuremmissa ja pitemmissä lisätutkimuksissa.Aiemmissa tutkimuksissa sokerittomat virvoitusjuomat on yhdistetty myös suurentuneeseen diabetesvaaraan, mutta tarkka mekanismi on vielä epäselvä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että suurentuneessa diabeteksen vaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää sairastumisriskiään, mikä selittää tutkimuksissa havaitut yhteydet. On mahdollista, että tämä selittää myös nyt saatuja tuloksia.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (International Journal of Epidemiology 2017; 46:1499–1508) https://doi.org/10.1093/ije/dyx095

(20171124) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.