Keinotekoisesti makeutettujen limujen runsas juominen raskauden aikana saattaa tanskalaistutkimuksen mukaan suurentaa lapsen lihavuusriskiä. Vielä on tosin epäselvää, miten suurelta osin yhteys johtuu paljon virvoitusjuomia nauttivien muista elämäntavoista. Tutkimus perustuu 918 raskausdiabeteksesta kärsineen tanskalaisäidin ja heidän lastensa tietoihin.Äideistä noin puolet kertoi raskauden aikana juovansa keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia ja 9 prosenttia joi niitä päivittäin. Kun keinotekoisesti makeutettuja limuja päivittäin juovia verrattiin äiteihin, jotka eivät juoneet niitä lainkaan raskauden aikana, heidän lapsensa olivat noin kaksi kertaa todennäköisemmin lihavia ja lapset olivat syntyneet isokokoisina todennäköisemmin.Tutkijat havaitsivat yhteyden myös tarkastellessaan äitejä, jotka olivat vähentäneet virvoitusjuomien nauttimista raskauden aikana. Lapsen riski olla ylipainoinen seitsemänvuotiaana pieneni tasaisesti, jos äiti oli korvannut keinotekoisesti makeutettuja virvoitusjuomia vedellä.Tutkimuksessa huomioitiin tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia, mutta on silti hyvin mahdollista, että virvoitusjuomien lisäksi moni muu äitiin tai perheeseen liittyvä seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tämän vuoksi tulokset pitäisi varmistaa suuremmissa ja pitemmissä lisätutkimuksissa.Aiemmissa tutkimuksissa sokerittomat virvoitusjuomat on yhdistetty myös suurentuneeseen diabetesvaaraan, mutta tarkka mekanismi on vielä epäselvä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että suurentuneessa diabeteksen vaarassa olevat alkavat suosia sokerittomia limuja, koska haluavat pienentää sairastumisriskiään, mikä selittää tutkimuksissa havaitut yhteydet. On mahdollista, että tämä selittää myös nyt saatuja tuloksia.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (International Journal of Epidemiology 2017; 46:1499–1508) https://doi.org/10.1093/ije/dyx095

(20171124) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.