Sotalapsen masennus saattaa siirtyä seuraavaan polveen – havaitaan vain naisilla

Suomalaisten sotalapsien mielenterveysongelmat voivat joissain tapauksissa siirtyä myös seuraavaan sukupolveen, tuore tutkimus osoittaa. Valtaosa sotalasten jälkeläisistä ei eroa ikätovereistaan lainkaan, mutta osalla naisista havaitaan tavallista enemmän masennusta ja muita mielialahäiriöitä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä muutama vuosi sitten sotalasten mielenterveyttä kartoittava tutkimus osoitti mielialahäiriöiden kasautuvan naisiin. Näyttäisikin siltä, että osassa tapauksissa näiden naisten sairastumisalttius kulkeutuu myös seuraavan sukupolven naisiin.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 93 000 keskimäärin 45-vuotiaan miehen ja naisen rekisteritietoihin. Yhteensä hieman alle 3 000 osallistujan vanhempi oli ollut sotalapsena Ruotsissa. Sotalasten jälkeläisiä verrattiin serkkuihin, joiden vanhempia ei ollut lähetetty Ruotsiin.Mielenterveysongelmien ja varsinkin mielialahäiriöiden riski oli analyysin perusteella suurentunut naisilla, joiden äidit olivat olleet sotalapsina Ruotsissa. Tämä havaittiin verrattuna naispuolisiin serkkuihin, joiden vanhemmat eivät olleet sotalapsia. Vastaavia yhteyksiä ei todettu miehillä eikä myöskään miespuolisten sotalasten tyttärillä.Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus lapsuuden psyykkisten traumojen ulottumisesta seuraavaan sukupolveen saakka. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä muihin väestöihin ja esimerkiksi nykypäivän pakolaislapsiin.

Vuosina 1939–1944 Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin lähetettiin tilapäisesti sodalta turvaan lähes 80 000 suomalaislasta. Yleensä lapset olivat erossa vanhemmistaan kaksi vuotta, mutta osa myös pitempään.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim (JAMA Psychiatry 2017;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2017.3511)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2664260

(2017121) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.