Ruokavaliomuutokset ja suolan vähentäminen kummatkin laskevat verenpainetta, mutta parhaat tulokset saadaan, jos potilas noudattaa niitä kumpaakin. Erityisesti tämä koskee potilaita, joiden verenpaine on jo korkea, tuore tutkimus osoittaa.
Tutkimuksessa suolan vähentämisen ja verenpaineen laskemiseen tähtäävien ruokavaliomuutosten vaikutuksia selvitettiin 412 keskimäärin 48-vuotiaan miehen ja naisen avulla. Osallistujat eivät olleet verenpainelääkityksellä, ja osana tutkimusta heidät ohjattiin satunnaisesti joko verenpainetta alentavalle DASH-ruokavaliolle tai verrokkiryhmään, joka söi kuten ennenkin. Kummassakin ryhmässä ruoan suolapitoisuutta vaihdeltiin neljän viikon aikana niin, että tutkimuksen kuluessa kaikki osallistujat söivät vähä- ja runsassuolaista ruokaa.DASH-ruokavaliossa painotetaan mm. hedelmien ja kasvisten, täysjyväviljan sekä vähärasvaisten tuotteiden syömistä. Punainen liha, kovat rasvat ja sokerilla makeutetut tuotteet ovat vältettävien listalla.Suolan saannin vähentäminen alensi verenpainetta kummassakin ruokavalioryhmässä, mutta DASH-ruokavalio laski verenpainetta silloinkin, kun osallistujat söivät runsassuolaista ruokaa. Vaikutukset olivat käytännössäkin merkittäviä, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski 4–11 mmHg riippuen siitä, miten korkea verenpaine oli alun perin. Suurin vaikutus havaittiin osallistujilla, joiden systolinen verenpaine oli yli 150 mmHg ja jotka noudattivat vähäsuolaista DASH-ruokavaliota. Heidän verenpaineensa laski tutkimuksen aikana jopa 21 mmHg, kun vertailukohtana olivat runsassuolaista normaaliruokavaliota noudattavat.Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American College of Cardiology 2017;DOI:10.1016/j.jacc.2017.10.011 )https://doi.org/10.1016/j.jacc.2017.10.011

(20171130) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.