Jotkin autoimmuunisairaudet saattavat tuoreiden tulosten valossa olla osittain seurausta suolistobakteeri Enterococcus gallinarumin pääsystä esimerkiksi maksaan tai haimaan. Havainnot perustuvat hiiritutkimukseen, mutta samantyyppisiä viitteitä on myös ihmisistä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä.
Tutkijat tekivät havaintonsa tutkimalla systeeminen lupus erythematosus -autoimmuunisairautta potevia hiiriä. Hiirten hoitaminen antibiooteilla vähensi kuolemia ja lupukseen liittyvää autoimmuunireaktiota, mikä sai tutkijat epäilemään bakteerien osuutta.

Tarkemmissa tutkimuksissa he löysivätkin hiirten maksasta, haimasta ja imusolmukkeista Enterococcus gallinarumia. Enterococcus gallinarumin läsnäolo myös lisäsi lupukseen liittyviä autoimmuuni-ilmiöitä, mutta muiden bakteerien kohdalla ei vastaavaa havaittu.Seuraavaksi tutkijat tarkastelivat systeemistä lupus erythematosusta sairastavien ihmispotilaiden maksan koepaloja, ja löysivät niistäkin Entercoccus gallinarumia. Terveiden verrokkien koepaloissa sitä ei ollut. Myös monien autoimmuunihepatiittia potevien maksanäytteissä oli tätä bakteeria, tutkijat havaitsivat.
Havainnot viittaavat suolistobakteerien voivan olla osallisena autoimmuunisairauksissa, mutta ennen lisätutkimuksia tuloksia kannattaa tulkita varoen. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, suolistobakteerien pääsy muihin elimiin saattaa osoittautua osatekijäksi monissa immunologisissa sairauksissa. Autoimmuunisairauksissa kehon immuunipuolustus hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat mm. nuoruustyypin diabetes ja keliakia.
Uutispalvelu Duodecim
(Science 2018;DOI:10.1126/science.aar7201)http://science.sciencemag.org/cgi/doi/10.1126/science.aar7201

(201839) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.