Terveellinen ruokavalio saattaa tehostaa hedelmöityshoitoja

Terveellistä ja monipuolista ruokavaliota noudattavat naiset saattavat tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksellä muita naisia helpommin. Havainto koskee alle 35-vuotiaita naisia eikä välttämättä ole yleistettävissä tavallisiin raskauksiin.Havainnot julkaistiin Human Reproduction -lehdessä, ja ne perustuvat 244 koeputkihedelmöitykseen ensimmäistä kertaa tulleen 22–41-vuotiaan naisen ruokavaliotietoihin ja seurantaan. Ruokavalion terveellisyys määriteltiin sen perusteella, miten paljon naisten ruokavaliossa oli mm. tuoreita kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, palkokasveja, kalaa ja oliiviöljyä.
Kun naiset jaettiin ryhmiin ruokavalion terveellisyyden perusteella, terveellisimmin ruokailevien todennäköisyys tulla raskaaksi ja saada lapsi oli selvästi suurempi kuin epäterveellisintä ruokavaliota noudattavien, ja todennäköisyys myös suureni tasaisesti mitä terveellisempi ruokavalio oli.
Terveellisesti ruokailevista 50 prosenttia tuli raskaaksi, ja epäterveellisemmin ruokailevista vain 29 prosenttia. Luvut olivat hyvin samanlaisia, kun tutkijat selvittivät, kuinka moni raskaus myös johti lapsen syntymään.
Suotuisat yhteydet havaittiin vain alle 35-vuotiailla naisilla, mikä tutkijoiden mukaan saattaa kuvastaa hedelmällisyyden heikkenemistä iän myötä. Tällöin ruokavalion mahdolliset suotuisat vaikutukset voivat jäädä ikään liittyvien haittojen alle. Tutkijat myös varoittavat tulkitsemasta tuloksia liian rohkeasti, sillä ruokavalion lisäksi muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Terveellisesti syövät naiset elävät todennäköisesti muutenkin terveellisesti, mikä voi selittää osan tuloksista.
Uutispalvelu Duodecim
(Human Reproduction 2018;DOI:10.1093/humrep/dey003)http://doi.org/10.1093/humrep/dey003

(2018215) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.