Perimänsä vuoksi herkästi lihovat voivat kumota geneettisen taipumuksensa noudattamalla terveellistä ruokavaliota. Vaikutus on sitä suurempi mitä useampia lihavuusgeenejä henkilöllä on, tuoreet tulokset osoittavat.Tulokset julkaistiin BMJ-lehdessä, ja ne perustuvat 8 800 naisen ja 5 200 miehen 20-vuotiseen seurantaan. Osallistujien ruokavaliota ja painonkehitystä seurattiin neljän vuoden välein. Perinnöllinen lihomisalttius määriteltiin 77 lihavuuteen liitetyn geenivariantin avulla.Lihavuusgeenien kantajat olivat muita herkempiä lihomaan, mutta tuo vaikutus heikkeni terveellisten ruokavaliomuutosten ansiosta. Suotuisa vaikutus oli sitä voimakkaampi mitä terveellisempi ruokavalio oli. Samoin ruokavalioon liitetty vaikutus näkyi eniten osallistujissa, joiden geneettinen lihomisriski oli suurin.Tutkijoiden havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä vaikka ruokavalion ja lihomisen yhteys on itsestään selvä, ruokavaliomuutosten vaikutus geneettisesti lihomisalttiiden painonkehitykseen on jäänyt vähemmälle tarkastelulle.Uutispalvelu Duodecim (BMJ 2018;360:j5644)https://doi.org/10.1136/bmj.j5644

(2018129) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabetes, psoriaasi ja muut autoimmuunisairaudet näyttäisivät kehittyvän tavallista useammin potilaille, jotka sairastavat stressioireyhtymiä. Suuri ruotsalaistutkimus osoittaa riskin olevan suhteellisen pieni, mutta se kannattaa silti huomioida. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Tulosten perusteella stressioireyhtymiä potevien riski sairastua autoimmuunisairauteen oli noin 40 prosenttia suurempi kuin terveiden verrokkien. Riski havaittiin myös verrattuna potilaiden sisaruksiin.Yhteys näkyi kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin se oli alle 33-vuotiailla. Eri stressioireyhtymistä suurin riski liittyi traumanjälkeiseen stressireaktioon, mutta yhteys heikkeni huomattavasti, jos potilasta lääkittiin serotoniinin takaisinoton estäjillä.Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Yksi mahdollinen selitys ovat pitkäkestoisen stressin haitalliset vaikutukset immuunipuolustukseen ja riittäviin kortisolitasoihin, mitkä kiihdyttävät tulehduksellisia prosesseja ja sitä kautta autoimmuunisairauksien kehittymistä. On myös mahdollista, että stressi haittaa unta ja altistaa haitallisille elintavoille.

Autoimmuunisairauksissa kehon immuunipuolustus alkaa hyökätä elimistön omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat mm. tyypin 1 diabetes, psoriaasi, keliakia, Crohnin tauti ja nivelreuma. Stressioireyhtymät syntyvät useimmiten jonkin traagisen elämäntapahtuman seurauksena.Uutispalvelu Duodecim(JAMA 2018;319(23):2388 - 2400)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2685155

(2018717) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvin ennenaikaisina syntyneillä on tavallista enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, tuore tutkimus vahvistaa. Yhteys havaitaan varsinkin tytöillä. JAMA Pediatricsissa julkaistut tulokset perustuvat runsaan 100 000 lapsen ja 33 000 sisarusparin seurantatietoihin.Kun tutkijat vertasivat keskosena syntyneitä täysiaikaisena syntyneisiin sisaruksiin, he havaitsivat ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä enemmän ADHD-tarkkaavaisuushäiriön oireita viisivuotiaana. Yhteys havaittiin myös kahdeksanvuotiailla, mutta silloin se koski vain tarkkaavaisuutta eikä muita ADHD-oireita kuten keskittymisongelmia. Yhteydet olivat voimakkaampia tytöillä kuin pojilla.Vastaavia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta monissa tutkimuksissa ei ole kunnolla selvitetty perimän ja ympäristötekijöiden mahdollisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa keskosuuden ja tarkkaavaisuusongelmien yhteys kuitenkin näkyi senkin jälkeen, kun perimä ja muut seikat huomioitiin.Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän. Valtaosa keskosista kuitenkin pärjää täysin normaalisti. Uutispalvelu Duodecim(JAMA Pediatrics 2018;DOI:10.1001/jamapediatrics.2018.1315)https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2685909

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.