Yhdysvaltalaistutkijat ovat onnistuneesti parantaneet kammiotakykardia-rytmihäiriön sädehoidolla. New England Journal of Medicinen julkaisemat tulokset ovat vielä alustavia, mutta ne viittaavat sädehoidon voivan auttaa potilaita, joilla muut keinot eivät ole toimineet. Kammiotakykardiaa eli kammiotiheälyöntisyyttä hoidetaan yleensä rytmihäiriötahdistimella ja lääkkeillä, mutta ne eivät paranna vaivaa. Nyt käytetyn stereotaktisen ablatiivisen sädehoidon avulla potilaat kuitenkin pysyivät lähes oireettomina.Tutkimuksessa sädehoito kohdistettiin oikeisiin kohtiin käyttämällä useita eri kuvantamismenetelmiä sekä ns. elektrokardiografista kuvausta, jolla voidaan kartoittaa sydämen sähköistä toimintaa. Yhdistämällä kaikki menetelmät, sädehoito saatiin rajattua hyvin tarkasti alueille, jotka aiheuttivat kammiotakykardiaa. Sädehoitoa annettiin viidelle kammiotakykardiapotilaalle, joiden rytmihäiriöitä ei saatu kuriin edes katetriablaatiolla. Sädehoito osoittautui erittäin tehokkaaksi. Hoitoa edeltävien kolmen kuukauden aikana potilaat kokivat yhteensä 6 500 takykardia-kohtausta, mutta sitä seuraavien viikkojen aikana ne alkoivat vähentyä ja kuukausien kuluessa käytännössä lakkasivat kokonaan. Tulokset ovat lupaavia, mutta niiden tulkinnassa kannattaa olla varovainen. Vastaavia säteilyannoksia on käytetty syöpien hoidossa pitkään, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksista sydämen toimintaan ei ole tietoa. On esimerkiksi mahdollista, että hoito aiheuttaa sydämeen arpeutumista ja vaurioita, jotka oireilevat vasta myöhemmin. Tämän vuoksi menetelmää kokeiltiin iäkkäillä potilailla, joilla muut hoitovaihtoehdot oli jo todettu tehottomiksi.Uutispalvelu Duodecim (New England Journal of Medicine 2017;377:2325 - 2336)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1613773#t=abstract

(20171220) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.