Huijarisyndroomasta kärsivä ei luota osaamiseensa vaan uskoo olevansa kelvoton. Syndrooma kiusaa varsinkin niitä, jotka vaativat itseltään paljon. Onneksi ajatteluaan voi muuttaa.
Jokaisella on päiviä, jolloin mikään ei tunnu sujuvan: työprojekti menee pieleen, kotona tulee riitaa. Mielessä voi herätä epäilys siitä, osaanko mitään. Ajoittainen epävarmuus on ihan normaalia ja kertoo vain siitä, että pystyt arvioimaan toimintaasi.
Jos huonommuuden kokemukset eivät jätä rauhaan ja pelko epäpäteväksi paljastumisesta piinaa toistuvasti, saatat kärsiä huijarisyndroomasta. Se on tyypillistä etenkin niille, jotka vaativat itseltään paljon. Päässä voi rullata päivittäin levy, jonka ainoa sisältö on itsensä mitätöinti:
En osaa mitään! Ei minusta ole tähän! Ja se tavallisin: kyllä muut varmasti kohta huomaavat, kuinka tyhmä olen.
Kyseessä on ajatusvääristymä. Huijarisyndroomaa poteva tuntee, ettei ole koskaan riittävän hyvä, vaikka olisi miten lahjakas ja taitava. Huijarisyndroomasta kärsivä ei siis oikeasti huijaa olevansa hyvä tai liioittele kykyjään vaan vain ajattelee huijaavansa, koska ei itse usko itseensä.
Lahjakkaiden taakka
Huijarisyndrooma tunnistettiin jo 1970-luvulla. Tavallisinta huijarisyndrooma on koulutetuilla, älykkäillä naisilla, jotka työskentelevät vaativissa tehtävissä ja vaativat itseltään paljon. Kyvyistään huolimatta he eivät pidä itseään minään eivätkä arvosta saavutuksiaan. Huijariajattelu voi olla niin voimakasta, että se haittaa arkista elämää. Moni uupuu, sillä on tosi raskasta epäillä kykyjään joka päivä.
Ja vaikka työelämässä sinnittelisikin, tekemisistään ei saa iloa tai nautintoa. Onnistumiset nähdään vain hyvänä tuurina ja sattumina vailla omia ansioita. ”Huijari” ajattelee, että omat saavutukset ovat kuin onnenkauppaa. Onnistuminen johtuu ulkoisista tekijöistä, mutta epäonnistuminen minusta itsestäni.
Masennusta ja unettomuutta
Virheellisestä ajattelusta voi seurata fyysisiä oireita: päänsärkyä, niskahartiaseudun kipuja tai vatsavaivoja. Myös unettomuus on tavallista. Pahimmillaan seurauksena on masennusta ja ahdistusta. Kun ei enää suoriudu työstään, tulee poissaoloja, jopa sairauslomia.
Urakehityskin saattaa tyssätä huijarisyndroomaan. Vaikka tarjolle tulisi unelmien työpaikka, sitä ei uskalla tavoitella, koska epäonnistumisen pelko on niin iso. Ulkopuoliset saattavat ihmetellä, miksi et hakenut, mutta itse ajattelee vain, että minusta ei ole näin vaativaan tehtävään.
Ilmiö on sukua ahdistuneisuushäiriölle. Ajattelu istuu niin tiukassa omassa mielessä, että sitä on vaikea tunnistaa. Moni saattaa oireilla vuosikaudet ennen kuin ymmärtää, mistä on kyse. On raskasta koko ajan ajatella, että voisi pystyä parempaankin.
Kesytä sisäinen puhe
Vahingollisesta ajattelusta voi kuitenkin päästä eroon. Tärkeintä on tunnistaa, mikä on totta ja mikä oman mielen kehittelemää tarinaa. Mielellämme uskomme, että kaikki ajatuksemme ovat totta. Näin ei ole! Jos oma ajatus itsestä on ristiriidassa sen kanssa, mitä ulkopuoliset sanovat, voisivatko he olla oikeassa?
Omaa, sisäistä puhettaan kannattaa pysähtyä kuuntelemaan: Moitinko itseäni jatkuvasti, muistanko vain epäonnistumiset, mitätöinkö ja arvostelenko? Voisinko tietoisesti muokata puhetta myönteisemmäksi ja korostaa hyviä puoliani?
Ja jos saan hyvää palautetta, kuulen ja ymmärrän sen. Ja mokaaminen — se ei ole vaarallista.
Joskus ajatukset kääntyvät oikeille raiteille vasta psykoterapiassa.
Vapaaksi ajatusvääristymästä
- HUIJARISYNDROOMA on seurausta pitkään jatkuneista, vääristyneistä ja vahingollisista ajattelumalleista. Niinpä siitä ei vapaudu noin vain. Mutta kun ymmärrät, mistä huijariajattelu johtuu, olet jo voiton puolella.
- SUITSI SISÄINEN PUHE. Havainnoi, millä tavoin puhut itsellesi ja itsestäsi. Kun saat itsesi kiinni arvostelusta tai mitätöinnistä, muista, että kyse on vain omasta, virheellisestä tulkinnastasi – muiden mielestä olet vähintään riittävän hyvä. Vaatimusten sijaan pyri olemaan itsellesi kannustava ja hyväksyvä.
- HUOMAA VAHVUUTESI. Keskitä huomiosi siihen, minkä osaat. Voit vaikka kirjata muistiin asioita, joissa olet onnistunut ja joista olet saanut hyvää palautetta. Opettele ottamaan palautetta vastaan.
- VÄHENNÄ VAATIMUKSIA. Enemmän ei ole aina paras. Voisitko joskus tehdä vähän vähemmän ja olla silti tyytyväinen? Kuka lopulta on kovin piiskurisi, ulkopuoliset ihmiset vai sinä itse? Anna itsellesi lupa myös rentoutumiseen, sillä levännyt mieli toimii tehokkaammin.
- HAE APUA. Terapia voi olla isoksi avuksi, jos vahingolliset ajattelumallit ovat syvälle mieleen iskostuneita ja vaikuttavat kaikkeen arkiseen toimintaasi ja ajatteluusi.
Asiantuntija: Tiina Ekman, psykologi ja psykoterapeutti.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.