Työmatkansa säännöllisesti pyöräilevät välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja syövältä muita todennäköisemmin ja myös menehtyvät niihin harvemmin kuin samanikäiset, jotka kulkevat töihin autolla tai julkisilla. Myös työmatkakävely on terveellistä, mutta vaikutukset eivät ole yhtä suuria, tuore tutkimus osoittaa. Havainnot perustuvat yli 260 000 keskimäärin 63-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan.
Työmatkansa pyöräilevät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin autolla tai julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkevat. Myös riski menehtyä kyseisiin sairauksiin tai muihin syihin oli heillä pienempi seurannan aikana.
Kävellen töihin kulkevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli noin 30 prosenttia pienempi ja riski menehtyä niihin 35 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisesti työmatkansa kulkevien.Työmatkaliikunnan hyödyt näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, sukupuoli, etninen tausta, tupakointi, vapaa-ajalla ja työssä tapahtuva liikunta, fyysinen passiivisuus, ruokavalio, painoindeksi ja mahdolliset sairaudet.
Tutkimus ei osoita, mistä vaikutukset tarkalleen johtuvat, mutta hyvin todennäköisesti ne kuvastavat liikunnan monipuolisia terveyshyötyjä. Lähes kaikki työmatkapyöräilijät ylittivät viikoittaiset liikuntasuositukset, kun muista tutkituista siihen ylsi vain joka toinen.
Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, ja jos ne varmistuvat lisätutkimuksissa, varsinkin työmatkapyöräilyn edistäminen voisi tuottaa mittavia kansanterveydellisiä hyötyjä.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;357:j1456)http://www.bmj.com/content/357/bmj.j1456

(2017420)

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.