Hormonikorvaushoidon voi lopettaa välillä ja kokeilla, palaavatko oireet ja aloittaa tarvittaessa uudelleen. Etenkään estrogeenigeelin käyttäjälle siitä ei pitäisi olla haittaa.
Kuinka turvallista on aloittaa estrogeenihoito uudelleen vuoden tauon jälkeen? Olen käyttänyt estrogeenigeeliä vaihdevuosien alusta asti. Kun kymmenen vuotta tuli täyteen, lopetin, ja oireet pysyivätkin poissa pitkään. Nyt ne ovat palanneet ja töissä pitäisi jaksaa käydä.
Asiantuntija vastaa
ESTROGEENIN käytön kestolle ei voida asettaa ylärajaa tieteellisten tutkimusten perusteella. Selkeää yläikärajaa hoidolle ei myöskään ole. Iän myötä voi ilmaantua sairauksia, jotka lisäävät hormonihoidon riskejä tai jopa estävät estrogeenin käytön.
Hoidon pituus määräytyy yksilöllisesti oireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Pitkäkestoisessa hoidossa lääkeannosta usein muutetaan: iän myötä oireet pysyvät poissa pienemmällä estrogeeniannoksella.
Hormonihoito ei siirrä vaihdevuosioireita eteenpäin, vaan jossakin vaiheessa oireet hiipuvat estrogeenin käytön aikana.
Halutessaan nainen voi lopettaa hormonihoidon milloin tahansa. Hoito voidaan lopettaa välittömästi ”kertaheitolla” tai asteittain. Vaihdevuosioireiden palautumisriski on yhtä suuri molemmilla lopetustekniikoilla.
Hoidon lopetusta voi ajoittain kokeilla; monilla pahimmat oireet jäävät pois 2–5 vuoden hoidon aikana. Muutaman kuukauden kuluessa on helppo todeta, palaavatko oireet. Jos oireet palaavat haittaavina hoidon lopetuksen jälkeen, hoitoa voi jatkaa, jos selkeitä vasta-aiheita ei ole. Ei kuitenkaan ole järkevää käyttää hoitoa muutaman viikon tai kuukauden jaksoissa ja taas pitää jonkin aikaa taukoa. Kun hormonihoito aloitetaan uudelleen, tablettimuotoinen estrogeeni voi vaikuttaa veren hyytymistekijöihin ja suurentaa hoidon alussa laskimotukosriskiä. Ihon kautta annosteltavaan estrogeeniin ei tätä riskiä näytä liittyvän. Kysyjä voi siis aloittaa estrogeenigeelin uudelleen, ja jatkaa sitä, jos oireet jäävät pois. Jos kohtua ei ole poistettu, pitää myös muistaa keltarauhashormonin käyttö kohdunlimakalvon suojaksi.
AILA TIITINEN naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori emerita.
HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
