Tyydyttyneitä rasvoja paljon syövät sairastuvat sepelvaltimotautiin selvästi muita todennäköisemmin, tuore tutkimus vahvistaa. Riskit kuitenkin pienenevät, kun tyydyttyneitä rasvoja korvaa terveellisimmillä rasvoilla ja mm. täysjyväviljalla.

Harvardin yliopiston tutkijoiden havainnot ovat erittäin vakuuttavia ja perustuvat pitkään ja huolellisesti kerättyyn aineistoon, joka kattaa 73 000 naisen ja 43 000 miehen terveystiedot. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän keskeisen tyydyttyneen rasvan vaikutuksia yhdessä ja erikseen 24–28 vuoden seurannassa.

Tulosten perusteella eniten tyydyttyneitä rasvoja syövät sairastuivat sepelvaltimotautiin selvästi todennäköisemmin kuin vähiten niitä syövät. Tämä yhteys koski kaikkia tarkasteltua neljää rasvahappoa eli lauriinihappoa, myristiinihappoa, palmitiinihappoa ja steariinihappoa.

Osallistujat saivat tyydyttyneistä rasvoista keskimäärin 9–11 prosenttia päivittäisestä energiantarpeestaan, mutta vaihtamalla tästä vain yhden prosenttiyksikön verran monityydyttymättömiin rasvoihin, täysjyvätuotteisiin tai kasviproteiineihin, sepelvaltimotaudin riski pieneni 6–8 prosenttia. Suurin muutos havaittiin, kun vähennys painottui palmitiinihappoon.

Tulokset ovat painava lisätodiste tyydyttyneitä rasvoja paljon sisältävän ruokavaltion epäterveellisyydestä, mutta moni asia on silti edelleen selvittämättä. On muun muassa epäselvää johtuvatko tulokset siitä, että tyydyttyneet rasvat ovat epäterveellisiä, vai siitä, että monityydyttymättömät rasvat ja kuidut ovat terveellisiä.

Oli mekanismi lopulta mikä tahansa nykytiedon valossa sydänriskit pienenevät, kun tyydyttyneiden rasvojen määrää vähentää ja tilalle ottaa terveellisiä kasvi- tai kalarasvoja ja täysjyväviljoja.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;355:i5796)
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i5796

Runsaasti punaista lihaa sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vaikutus saattaa osittain liittyä lihan sisältämään hemirautaan. Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta useimmat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa ja länsimaissa. Nyt yhteys havaittiin aasialaisväestössä.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja siihen osallistui 63 000 Singaporessa asuvaa kiinalaista 45–74-vuotiasta miestä ja naista. Osallistujat arvioivat ruokavaliotaan tutkimuksen alussa, minkä jälkeen heitä seurattiin yhdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 5 200 osallistujalla todettiin tyypin 2 diabetes. Punaisen lihan lisäksi analyysissa selvitettiin kanan ja muun siipikarjan sekä kalan ja merenelävien mahdollisia vaikutuksia diabetesriskiin. Punaista lihaa eniten syövien riski sairastua oli tulosten perusteella noin 20 prosenttia suurempi ja siipikarjaa paljon syövien 15 prosenttia suurempi kuin punaista lihaa vain vähän syövien. Kalaan tai muihin mereneläviin ei liittynyt diabetesvaikutuksia.
Kun tutkijat ottivat lisäksi huomioon, miten paljon hemirautaa osallistujat saivat ruokavaliostaan, tulokset muuttuivat jonkin verran. Tämän jälkeen diabetesriski havaittiin enää paljon punaista lihaa syövillä. Hemirauta tarkoittaa hemoglobiiniin sitoutunutta rautaa, ja sitä on runsaasti erityisesti punaisessa lihassa.
Tutkimuksen havainnot vahvistavat aiempien tutkimusten näyttöä punaisen lihan ja tyypin 2 diabeteksen välisestä yhteydestä, ja vihjaavat sen osittain selittyvän lihan sisältämällä hemiraudalla. Hemirauta voi kehossa lisätä oksidatiivista stressiä ja sitä kautta esimerkiksi vaurioittaa haiman beetasoluja ja edistää diabeteksen syntyä.Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/aje.kwx156)https://academic.oup.com/aje/article-abstract/186/7/824/3848997/Meat-Die...

(20171016) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Mittauksesta toiseen vaihteleva verenpaine voi olla vaaran merkki sepelvaltimotautia poteville, tuore tutkimus osoittaa. Hiljattain verenpaineen vaihtelu yhdistettiin myös suurentuneeseen dementiariskiin.Tulokset julkaistiin European Heart Journalissa, ja ne perustuvat 16 000 vakaata sepelvaltimotautia sairastavan 2–3-vuotiseen seurantaan. Osallistujien verenpaine mitattiin viidesti lääkärikäynneillä ensimmäisen vuoden aikana.
Seurannan aikana hieman yli tuhat potilasta sairastui sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai menehtyi sydän- ja verisuonitautiin. Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista ja potilaiden verenpaineen vaihtelusta, he havaitsivat sairastumiset ja kuolemat 30–40 prosenttia yleisemmiksi potilailla, joiden verenpainelukemat vaihtelivat paljon. Tämä havaittiin verrattuna potilaisiin, joiden verenpaine vaihteli vain hieman mittauskertojen välillä.
Potilaiden systolinen verenpaine vaihteli keskimäärin 9,8 mmHg ja diastolinen 6,3 mmHg.

Yhteydet todettiin riippumatta siitä, miten korkea potilaan verenpaine oli seurannan aikana, joten verenpaineen vaihtelu voi tarjota lisäkeinon tunnistaa suurentuneessa sairastumisvaarassa olevat sepelvaltimotautia potevat. Tästä huolimatta korkea verenpaine itsessään on edelleen merkittävä terveysriski, joka altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2017;38:2813–2822)https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehx250

(20171013) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.