Valmisruoat ja muu teollisesti pitkälle prosessoitu ruoka näyttäisi lihottavan tavallista ruokaa enemmän, vaikka ruoka olisi ravitsemuksellisesti lähes identtistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä johtuu todennäköisesti siitä, että prosessoituja ruokia syödään enemmän.
Cell Metabolism -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 20 tervettä aikuista söi kahden viikon ajan ultraprosessoiduista aineksista tehtyä ruokaa ja toisen kahden viikon ajan tuoreista ruoka-aineista tehtyä. Aterioilla koehenkilöt saivat syödä ja juoda niin paljon kuin halusivat, minkä lisäksi heillä oli koko ajan tarjolla välipaloja.Ultraprosessoidut ateriat koostuivat esimerkiksi valmisruoka-annoksista, säilykeaineksista, valmiskastikkeista, teollisista jälkiruoista, leivonnaisista ja lihavalmisteista. Tavallisen ruoan viikkoina ruoka tehtiin tuoreista aineksista sekä tuorepakasteista ja muista ei-prosessoiduista aineksista.Ruokavaliot pyrittiin saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan kalorien, sokerin, rasvojen, suolan, kuitujen sekä hiilihydraattien ja proteiinin osalta, mutta ultraprosessoidussa ruoassa oli silti enemmän lisättyjä sokereita ja huonoja rasvoja ja vähemmän terveellisiä kuituja.Ultraprosessoidun ruokavalion aikana koehenkilöt söivät päivittäin keskimäärin 500 kilokaloria enemmän, minkä seurauksena he myös lihoivat lähes kilon kahden viikon aikana, tutkijat havaitsivat. Tuoreista aineksista tehtyä ruokaa syödessä koehenkilöt päinvastoin laihtuivat noin kilon.Lihominen ja suurempi energiansaanti voivat johtua siitä, että ultraprosessoitua ruokaa syötiin nopeammin, minkä ansiosta koehenkilöt todennäköisesti ehtivät syödä enemmän ennen kuin vatsa kertoi aivoille olevansa kylläinen. Ultraprosessoituun ruokavalioon kuului myös sokeroituja mehuja ja virvoitusjuomia. Nestemäisessä muodossa nautittu energia ei tutkimusten mukaan aiheuta samanlaista kylläisyyden tunnetta kuin kiinteässä muodossa nautittuna.Havainnot viittaavat teollisesti pitkälle prosessoitujen ruokien ja elintarvikkeiden voivan olla yksi syy länsimaiden lihavuusepidemiaan. Tulokset olisi kuitenkin hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa. On myös mahdollista, että yhdysvaltalaiset prosessoidut elintarvikkeet eroavat suomalaisista.Tutkimus julkaistiin Cell Metabolism -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Cell Metabolism 2019;30:1–10)https://doi.org/10.1016/j.cmet.2019.05.008
(2019516) 2019 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Hyvin ymmärrettävä lopputulos. Prosessoidussa ruoassa on runsaasti omega-6 rasvahappoja sisältäviä siemenöljyjä, joiden syömiseen ihmisellä ei ole biologista sopeutumaa ja ne eivät anna solutasolla kylläisyyssignaalia säätelemään ruokailua.
Sen sijaan bakteerit käyttävät kuidut suolistossa butyraatiksi eli voihapon suoloiksi ja estereiksi. Tätä sama voihappoa on myös äidinmaidossa ja myös voissa ja se ravitsee vastasyntynyttä allergioilta ja antaa energiaa suoraan suoliston solukoille. Ihminen on biologisesti sopeutunut syömään äidin maidon rasvaa, jota myös voi on, mutta ei siemenöljyjä.
Toinen selkeä syy on tietenkin prosessoidun ruoan runsaat hiilihydraatit, jotka saavat aikaiseksi verensokerin ja insuliinitasojen vuoristoradan, jossa vähäinenkin energiaylijäämä pumppautuu rasvasoluihin, ja aina, kun insuliini painaa verensokerin alas, niin tulee kiire syödä lisää ja kierre vain jatkuu.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
