Psykoosiin sairastuvat usein eristäytyvät maailmasta ja arkielämästä, mikä voi pahentaa oireilua ja vaikeuttaa paranemista. Brittitutkijoiden mukaan heidän kehittämänsä hoito-ohjelma voi kuitenkin auttaa potilaita aktivoitumaan ja lähtemään kotoaan.

Brittien menetelmässä psykoosipotilaat saavat tavallisen hoidon lisäksi psykososiaalista hoitoa, jossa asteittain potilasta autetaan tunnistamaan odotuksiaan ja toiveitaan elämältä, minkä jälkeen kartoitetaan keinoja saavuttaa niitä ja lopulta pyritään mahdollisuuksien mukaan toimimaan potilaan toiveita edistävillä tavoilla. Samalla myös autetaan potilasta pärjäämään sairauteen liittyvien ennakkoluulojen ja negatiivisten tuntemusten kanssa.Nyt julkaistussa tutkimuksessa menetelmää tutkittiin 154 psykoosipotilaan avulla. Heistä puolet sai tavallista hoitoa ja puolet lisäksi psykososiaalista apua hieman alle vuoden ajan. Potilaat olivat 16–35-vuotiaita, sosiaalisesti eristäytyneitä ja vetäytyneitä, ja liikkuivat kotinsa ulkopuolella korkeintaan 30 tuntia viikossa.Tutkijoiden mukaan seurannan aikana potilaiden elämässä tapahtui selvä muutos parempaan. Analyysi osoitti psykososiaalisen hoidon auttaneen potilaita lisäämään kodin ulkopuolisia aktiviteetteja peräti kahdeksalla tunnilla viikossa, mikä on merkittävä muutos.
Brittien havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne ovat erittäin tervetullut viittaus psykososiaalisten keinojen mahdollisuuksista nuorten psykoosipotilaiden hoidossa. Tulokset julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Psykoosilla tarkoitetaan mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Psychiatry 2017;doi:10.1016/S2215-0366(17)30476-5 1)http://dx.doi.org/10.1016/S2215-0366(17)30476-5

(20171220) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.