Verenohennuslääke varfariinia käyttävät saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan säästyä syövältä jonkin verran muita todennäköisemmin. Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat laajaan rekisteriaineistoon, mutta ne kaipaavat vielä lisätutkimusten vahvistuksia.Tutkijat tekivät havaintonsa hyödyntämällä yli 1,2 miljoonan norjalaisen rekisteritietoja. Heistä 93 000 oli ollut varfariinilääkityksellä vähintään puolen vuoden ajan ja loput toimivat vertailuryhmänä.Seitsemänvuotisen seurannan aikana varfariinilääkityksellä olleiden riski sairastua mihin tahansa syöpään oli 16 prosenttia pienempi kuin verrokkien, jotka eivät käyttäneet varfariinia. Analyysissa, jossa tarkasteltiin erikseen eri syöpätyyppejä, keuhkosyöpäriski oli varfariinia käyttäneillä 20 prosenttia pienempi ja eturauhassyövän riski 31 prosenttia pienempi.Yhteydet olivat voimakkaampia potilailla, jotka sairastivat eteisvärinä-rytmihäiriötä tai eteislepatusta. Heillä varfariinilääkitys liittyi 38 prosenttia pienempään riskiin sairastua mihin tahansa syöpään ja 61 prosenttia pienempään keuhkosyövän, 40 prosenttia pienempään eturauhassyövän, 38 prosenttia pienempään rintasyövän ja 29 prosenttia pienempään paksusuolen syövän riskiin.
Tutkijoilla ei ollut käytössään tietoja potilaiden muista lääkityksistä, sairauksista eikä ruokavaliosta tai muista elintavoista, joten tuloksia kannattaa tulkita varoen. Jos varfariini kuitenkin todella ehkäisee syöpää, lääkityksillä voi olla merkittävä vaikutus väestön syöpäsairastavuuteen.
Varfariinia määrätään arviolta 5–10 prosentille länsimaiden aikuisista jossain vaiheessa elämää. Sillä hoidetaan mm. eteisvärinäpotilaita ja veritulppavaarassa olevia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2017;DOI:10.1001/jamainternmed.2017.5512)https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2017.5512

(20171115) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.