Korkea verenpaine on tunnettu sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien riskitekijä, mutta hoitoa ei välttämättä kannata aloittaa kovin aikaisin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutukset alkavat näkyä vasta potilailla, joiden verenpaine on yli 140 mmHg. Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneet saattavat silti hyötyä hoidoista jo tätä alhaisemmilla verenpaineluvuilla.
Tutkimuksen tulokset perustuvat 74 tutkimuksen aineistojen uudelleenanalysointiin, ja yli 300 000 potilaan seurantatietoihin. Potilaat olivat keskimäärin 63-vuotiaita.Analyysin perusteella verenpaineen ehkäisevä alentaminen pienensi potilaiden riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja vähensi myös riskiä menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain potilailla, joiden systolinen verenpaine oli 140 mmHg tai enemmän.

Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneilla tilanne oli toisenlainen, ja heillä verenpainehoidot ehkäisivät uusia sydänoireita jo keskimäärin 138 mmHg:n verenpainetasoilla.Tulokset tukevat suomalaisia hoitokäytäntöjä, joiden mukaan verenpainelääkitys aloitetaan yleensä vasta, kun lukemat ovat yli 140/90 mmHg. Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä hoitorajoista ja monet pitävät myös varhaisempia hoitoja hyvinä.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Kohonnut verenpaine aiheuttaa joka vuosi maailmanlaajuisesti noin 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomalaisista aikuisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine.
Uutispalvelu Duodecim (JAMA Internal Medicine 2017;DOI:10.1001/jamainternmed.2017.6015)https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2017.6015

(20171123) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.