Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainelääkityksellä olevat saattavat lääkkeidensä takia olla joko suurentuneessa tai pienentyneessä vaarassa sairastua mielialahäiriöihin. Vaikutus riippuu käytetystä lääkkeestä, Hypertension-lehden julkaisemat tulokset osoittavat.

Yli 140 000 verenpainelääkityksellä olevan ja 110 000 terveen verrokin aineistoon perustuva analyysi viittaa masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kehittyvän noin kaksi kertaa todennäköisemmin potilaille, jotka käyttävät beetasalpaajia tai kalsiuminestäjiä kuin potilaille, joiden verenpainetta hoidetaan angiotensiinijärjestelmään vaikuttavilla ACE:n estäjillä tai ATR:n salpaajilla.

Angiotensiinilääkkeitä käyttävien sairastumisriski oli jopa pienempi kuin verrokkien, jotka eivät käyttäneet verenpainelääkkeitä. Tiatsididiureetteja käyttävien sairastumisriski oli puolestaan samansuuruinen kuin verrokkien.

Potilaita seurattiin viiden vuoden ajan ja verenpainelääkitykset olivat kestäneet yli kolme kuukautta. Sairaalahoitoa vaativa mielialahäiriö todettiin 300 potilaalla keskimäärin kahden vuoden sisällä lääkitysten aloittamisesta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, mutta on mahdollista, että moni muukin seikka lääkitysten lisäksi on voinut vaikuttaa potilaiden sairastumisriskeihin. Tämän vuoksi tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2016;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.116.08188)
http://dx.doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.116.08188

Viidellä tai useammalla lääkityksellä samanaikaisesti olevat yli 60-vuotiaat pärjäävät muita huonommin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja sekä liikkumiskykyä mittaavissa testeissä. Tämä havaitaan senkin jälkeen, kun heidän sairautensa huomioidaan analyysissa.Journal of the American Geriatrics Society -lehden julkaisemat tulokset perustuvat runsaan 2 100 69-vuotiaan terveystietoihin. Osallistujista 18 prosenttia hoidettiin 5–8 lääkkeellä ja 5 prosenttia yhdeksällä tai useammalla.
Monilääkityt saivat muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä selvästi huonompia tuloksia kuin samanikäiset, joilla ei ollut yhtä monia samanaikaisia lääkityksiä. Tämä havaittiin myös fyysistä toimintakykyä arvioitaessa. Yhteydet eivät selittyneet potilaiden sairauksilla, sukupuolella eivätkä koulutustasolla.

Yhteydet olivat voimakkaimmat yli yhdeksää lääkettä käyttävillä sekä potilailla, joiden monilääkitys oli jatkunut 60–64-vuotiaasta 69-vuotiaaksi.

Suomessa arviolta joka neljäs yli 75-vuotias käyttää vähintään kymmentä lääkettä. Monilääkityt sairastavat paljon, mutta usein samaa sairautta hoidetaan myös usealla eri lääkkeellä. Monia lääkkeitä käytettäessä vaarana on muun muassa haittavaikutusten kasaantuminen. Tällöin haittavaikutuksia voidaan hoitaa uusilla lääkkeillä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2018;DOI:10.1111/jgs.15317)http://doi.org/10.1111/jgs.15317

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tupakointi on suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja, mutta myös työperäinen altistuminen kemikaaleille, huuruille ja pölylle voi suurentaa sairastumisriskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työperäinen altistus saattaa olla osallisena noin viidenneksessä keuhkoahtaumataudeista.
Tulokset julkaistiin Thorax-lehdessä, ja ne perustuvat 3 300 eurooppalaisen 20-vuotiseen seurantaan. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita tutkimuksen alkaessa, ja heistä 90 sairastui keuhkoahtaumatautiin seurannan aikana.Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien työoloista ja työtehtävistä, he havaitsivat sairastumisriskin suurimmaksi osallistujilla, jotka olivat altistuneet työssään torjunta- ja kasvinsuojeluaineille, biologiselle pölylle tai haitallisille kaasuille ja höyryille. Yhteensä nämä altistukset liittyivät 21 prosenttiin keuhkoahtaumatautitapauksista.
Aiemmissa tutkimuksissa mm. kaivos-, valimo-, telakka-, rauta- ja terästeollisuustyö, maataloustyö, sekä rakennusalan työt on yhdistetty keuhkoahtaumataudin riskiin, joten nyt saadut tulokset tukevat nykyistä tietämystä.
Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tautia ei voi parantaa, mutta tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voi pysäyttää sen etenemisen ja lääkkeet hillitsevät oireita.
Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-211158)http://dx.doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-211158

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.