Tuoreen tutkimuksen mukaan verenpainelääkityksellä olevat saattavat lääkkeidensä takia olla joko suurentuneessa tai pienentyneessä vaarassa sairastua mielialahäiriöihin. Vaikutus riippuu käytetystä lääkkeestä, Hypertension-lehden julkaisemat tulokset osoittavat.

Yli 140 000 verenpainelääkityksellä olevan ja 110 000 terveen verrokin aineistoon perustuva analyysi viittaa masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kehittyvän noin kaksi kertaa todennäköisemmin potilaille, jotka käyttävät beetasalpaajia tai kalsiuminestäjiä kuin potilaille, joiden verenpainetta hoidetaan angiotensiinijärjestelmään vaikuttavilla ACE:n estäjillä tai ATR:n salpaajilla.

Angiotensiinilääkkeitä käyttävien sairastumisriski oli jopa pienempi kuin verrokkien, jotka eivät käyttäneet verenpainelääkkeitä. Tiatsididiureetteja käyttävien sairastumisriski oli puolestaan samansuuruinen kuin verrokkien.

Potilaita seurattiin viiden vuoden ajan ja verenpainelääkitykset olivat kestäneet yli kolme kuukautta. Sairaalahoitoa vaativa mielialahäiriö todettiin 300 potilaalla keskimäärin kahden vuoden sisällä lääkitysten aloittamisesta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan uskottavina, mutta on mahdollista, että moni muukin seikka lääkitysten lisäksi on voinut vaikuttaa potilaiden sairastumisriskeihin. Tämän vuoksi tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Hypertension-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2016;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.116.08188)
http://dx.doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.116.08188

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Eteisvärinä-rytmihäiriö kehittyy miehille noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin naisille, tuore eurooppalaistutkimus osoittaa. Miehillä sairastumiset yleistyvät 50. ikävuoden jälkeen ja naisilla vasta 60-vuotiaana.

Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä, ja ne perustuvat neljään eri tutkimukseen osallistuneen 80 000 potilaan terveystietoihin. Yksi tutkimuksista oli suomalainen FINNRISKI-tutkimus.Miesten eteisvärinäriski oli naisten riskiä suurempi lähes koko seurantojen ajan. Iän myötä erot kuitenkin tasoittuivat, ja 90-vuotiaana sekä naisista että miehistä noin neljännes oli sairastunut. Eteisvärinään sairastuneet menehtyivät 13–28-vuotisten seurantojen aikana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Eteisvärinäriskiä suurensivat tutut ja perinteiset sydänriskitekijät kuten tupakointi, korkea verenpaine ja ylipaino. Ylipaino suurensi sairastumisriskiä naisilla, mutta etenkin miehillä. Korkea kokonaiskolesteroli liittyi puolestaan pienempään eteisvärinäriskiin varsinkin naisilla, mikä on yllättävä havainto. Tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:1588–1597)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.028981

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.