Korkeat kolesteroliarvot, minullako? Taipumus voi periytyä ja vaarantaa terveytesi, vaikka se ei tunnu

Elimistö tuottaa kolesterolia itse ja lisäksi sitä saadaan ruoasta. Tietty määrä kolesterolia tarvitaan jatkuvasti muun muassa solujen rakennusaineeksi ja hormonien tuotantoon. Mikäli kolesterolia on liikaa, se kuitenkin kertyy vuosien myötä tukkeeksi verisuoniin ja sairastuttaa.

Tutkimuksissa on koko ajan vahvistunut, että korkea kolesteroli on sydän- ja verisuonitautien merkittävin syytekijä. Ihmisillä, joilla veren huonon LDL-kolesterolin pitoisuus on hyvin matalalla, ei juuri ole valtimotauteja.

Selviää vain verikokeella

Tiedätkö sinä kolesteroliarvosi? Arvo selviää vain verikokeella. Nykyään kokonaiskolesterolin (suositus alle 5) sijaan tarkkaillaan useita eri asioita. Hyvän HDL kolesterolin taso pitäisi olla yli 1, mutta se ei aina riitä, jos on valtimosairausriskiä.

Korkea kolesteroli ei tunnu miltään, mutta vaarantaa terveytesi. Lue alta, mitä voit tehdä asian hyväksi.

1. Vaihda kovat rasvat pehmeisiin

Ruokavaliosta saatavia kovia, tyydyttyneitä rasvaja sisältävät muun muassa voi, maitorasva, kookos- ja palmuöljy. Ne vaikuttavat niiden solujen toimintaan, jotka keräävät huonoa LDL-kolesterolia verenkierrosta.

Vaihda rasvat margariiniksi ja kasviöljyiksi. Vähennä piilorasvojen lähteitä kuten leivonnaisten ja keksien mussutusta. Kananmuna voi nostaa kolesterolitasoa niillä, joilla ruoan kolesteroli imeytyy herkästi.

2. Syö kuitua, tarkkaile sokeria

Kuidut estävät huonon kolesterolin imeytymistä ja vaikuttavat sen poistumiseen elimistöstä.

Suosi vihanneksia ja hedelmiä.

Tarkkaile sokerin määrää, sillä runsas sokerin käyttö voi nostaa veren triglyseriditasoa, mikä huonontaa veren rasvojen koostumusta. Tyydyttyneillä rasvoilla on suora vaikutus valtimotauteihin, kun taas sokeri vaikuttaa epäsuorasti.

Runsas sokerin saanti lihottaa, mikä puolestaan nostaa valtimotautien riskiä ja vaikuttaa muun muassa hyvän ja huonon kolesterolin suhteeseen.

3. Pidä paino kurissa ja liiku enemmän

Ylipaino ja erityisesti metabolinen oireyhtymä tavallisesti laskee veren hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta ja huonontaa huonon LDL-kolesterolin ja hyvän HDL-kolesterolin suhdetta.

Ravitsemus ja perimä vaikuttavat kolesterolitasoon eniten, mutta myös liikunnalla voi parantaa kolesteroliarvojaan. Kolesteroliin tehoaa kestävyysliikunta: jos liikut reippaasti ainakin 2,5 tuntia viikoittain useamman kuukauden ajan, hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus voi nousta. Liikkujilla on myös pienempi riski saada valtimotauti. 

4. Muista perimä

Kiinnitä asiaan huomiota erityisesti, jos suvussasi on alttiutta korkeaan kolesteroliin. 25–30 prosentilla suomalaisista on geenimuoto, jonka vuoksi kolesteroli imeytyy ruoasta muita herkemmin.

Kaikilla ruokavalio ei auta laskemaan kolesterolia vaan tarvitaan lääkkeitä.  Muista, että jos suvussa on valtimotauteja tai varhaisia sydänkohtauksia, taustalla on diabetestä tai korkeaa verenpainetta, koholla oleva kolesteroli on vaarallisempi kuin terveellä.

Asiantuntijana geriatrian professori Timo Strandberg, Helsingin ja Oulun yliopistot sekä HYKS

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.