Hyvästi hilse ja kutina! Päänahan ongelmista pääsee eroon, olipa syynä liika rasva, kuivuus tai ihotauti. Nykyisillä tuotteilla se on helppoa.

Päänahka on samanlaista ihoa hermoineen, hiki- ja talirauhasineen kuin iho muuallakin kehossa. Silti päänahka jää usein vähemmälle hoidolle. Seurauksena voi olla huonosti voiva päänahka.

Päijät-Hämeen keskussairaalan ihotautien ylilääkäri Tapio Rantanen puhuu päänahan mikrobiympäristöstä – päässä kuhisee jatkuvasti.

– Iholla käydään loputonta kemiallista sotaa, jossa mikrobit taistelevat elintilasta.

Iho voi hyvin silloin, kun sen happamuus eli pH ja iholla elävien 200 erilaisen mikrobin, pääasiassa bakteerien ja hiivojen, suhde on oikea. Harmonia säilyy, kun ihoa hoidetaan oikein.

Hoitaminen helppoa

Terveen päänahan hoitaminen on nykyisillä tuotteilla helppoa.

– Hiukset on syytä pestä, kun ne rasvoittuvat tai päänahka hikoilee. Yleensä joko kaksi kertaa viikossa tai urheilevalla päivittäin. Kaupasta saa hyviä tuotteita, joista kokeilemalla löytää parhaiten sopivan, Tapio Rantanen neuvoo.

Hiuksia pestessä päänahkaa ei tarvitse hieroa, sampoon vaahdottaminen ja huuhtelu riittävät. Pesuveden lämpötilalla ei ole merkitystä.

– Sampoo valitaan sen mukaan, mitä pullon kyljessä lukee. Nykyajan sampoot ovat tutkittuja ja niissä on vähemmän pesuaktiivisia aineita ja enemmän hoitavia aineita kuin ennen. Niiden laadun ymmärtää, jos välillä erehtyy vaahdottamaan hiuksiinsa tavallista saippuaa, Rantanen sanoo.

Hiustenhoitotuotteista tulee harvoin allergiaa, eikä esimerkiksi silikonia sisältävät aineet ole mitenkään haitallisia. Hiusten värjäämistä kannattaa kuitenkin välttää, jos päänahka on ärtynyt, kutiava tai rikki. Kun päänahka on hoidettu kuntoon, voi hiusten värjäämisen taas aloittaa. Ehjälle päänahalle ei hiusten värjäämisestä ole haittaa.

Stressi tuntuu

Varsinkin talvella päänahan hyvinvoinnin tasapaino voi horjahtaa. Hautova myssy ja harvat pesukerrat saavat hiivasienet, varsinkin Malassezian, lisääntymään. Seurauksena syntyy tulehdusreaktio, hilseilyä ja erilaisia ihosairauksia.

Kiireestä johtuva stressi tai hampaiden kirskuttelu yöllä saattavat aiheuttaa lihasjännitystä: tuntuu kuin päänahka olisi kireä. Kyse on tahdosta riippumattomasta hermotoiminnasta. Hieronta ja rentoutuminen laukaisevat kireyden tunnetta.

– Mutta toisin kuin luullaan, hieronta ei auta päänahan verenkiertoon, hiusten hyvinvointiin tai hiusten lähtöön, sillä päänahassa on tiheä verisuoniverkosto ja siinä veri kiertää hyvin lihasjännityksestä huolimatta, Tapio Rantanen korjaa väärinkäsitystä.

Hilseellä monta syytä

Iho uusiutuu koko ajan ja hilse on yleensä näkymätöntä, koska irtoavat liuskat ovat pieniä. Mutta kun ne ovat halkaisijaltaan millimetrin tai kaksi, hilse näkyy.

Hilse kertoo siitä, että päänahan mikrobitasapaino on järkkynyt. Syynä voi olla liian kuiva tai rasvainen ihon, stressi tai antibioottikuuri. Lähes aina aiheuttaja on Malassezia-hiivasieni, olipa iho rasvainen, atooppinen tai psoriaasista kärsivä.

– Kyseessä ei siis ole infektio. Ihossa ei ole virus- tai bakteeritulehdusta vaan toisentyyppinen tulehdusreaktio. Kun ihon suojakerros ei ole kunnossa, mikrobit sodankäyntivälineineen ärsyttävät ihomme puolustusjärjestelmiä toimimaan. Se tuntuu kutinana, ärsytyksenä, punoituksena tai hilseilynä.

Tiheä pesu hilseeseen

Hilsettä kannattaa ensin koettaa häätää tavallisella, omalle ihotyypille kehitetyllä sampoolla. Useimmiten tämä konsti tepsiikin.

– Pesukertoja on hyvä tihentää. Sampoita ja hoitoaineita on nykyisin tarjolla laaja valikoima, josta voi valita ihotyypilleen sopivimman, neuvoo Tapio Rantanen.

Jos hilseily johtuu hiuspohjan mekaanisesta tai kemiallisesta ärsytyksestä, kannattaa valita mieto sampoo ja hoitoaine. Voimakkaat hajusteet tai liian pesevät sampoot ärsyttävät herkkää päänahkaa.

Jos tavallisesta sampoosta ei ole apua, voi siirtyä hilsesampooseen ja käyttää sitä ohjeen mukaan kuuri loppuun.

Kauppojen ja apteekkien hyllyt ovat pullollaan erilaisia hilsesampoita ja -lääkkeitä. Yleisimmät vaikuttavat aineet ovat salisyylihappo, sinkkipyritoni ja erilaiset seleeniyhdisteet. Useimmat niistä auttavat eli tappavat Malassezia-sienen tai ainakin pystyvät pitämään sen kurissa.

Rasva pois sampoolla

Talineritystä säätelevät pääosin perintötekijät ja mieshormonit. Noin kolmasosalla suomalaisista talia erittyy liikaa. Bakteerit ja hiivat muuttavat talin juoksevampaan muotoon ja tukka rasvoittuu nopeasti. Hiukset saattavat olla rasvaiset jo parin tunnin kuluttua pesusta.

–Talinerittymiseen voi myös jonkin verran itse vaikuttaa elintavoillaan. Kannattaa välttää sokeria, etteivät veren sokeri- ja insuliinimäärät lisäänny nopeasti.

Liiallinen talineritys aiheuttaa seborrooisen ekseeman, joka on päänahan yleisin ihotauti. Silloin päänahka tulehtuu; se kutiaa, hilseilee ja on ärtynyt, joskus hilsettä on jopa kulmakarvoissa.

– Rasvaihoisen on tihennettävä hiustenpesuaan ja valittava sampoo, joka pesee talia riittävän hyvin pois, Tapio Rantanen täsmentää.

Kuivalle hellää hoitoa

Jos iho punottaa, jonkin verran kutiaa ja hilseilee hienojakoista hilsettä, saattaa päänahka olla liian kuiva. Silloinkin hilseen taustalla voi olla Malassezia-sieni, joka tulee häätää pois, mutta hellänvaraisesti.

Kuivaihoisen kannattaa siis välttää voimakkaita sampoita ja raapimista, joskus pesu kosteuttavalla perusvoiteella saattaa tehdä hyvää päänahalle. Jos huonosti käy, kuivassa ihossa saattaa nimittäin päästä märkäbakteeri valloilleen ja aiheuttaa tulehduksen.

– Apteekista saa reseptittä laimeaa kortisonilinimenttiä, joka voi hyvinkin rauhoittaa päänahan. Öljyjäkin voi kokeilla, Tapio Rantanen sanoo.

Hiustenkuivaaja ja erilaiset kuumat kihartimet saattavat myös kuivattaa päänahkaa, joten niitäkin kannattaa vältellä.

– Atoopikkojen ihon suojakerros on vioittunut, ja sitä voi vaurioittaa lisää käyttämällä liian tiheästi permanentti- ja hiusväriaineita.

Geelin ja muut muotoiluaineet voivat ärsyttävää joitakuita, ja niiden ainesosille voi olla allerginenkin. Tavallisimpia kosketusallergeeneja ovat kuitenkin hiuskestovärien p-fenyleenidiamiini ja tolueenidiamiini sekä hajusteet.

Psoriaasiin järeät aseet

Kun hilseily kiihtyy oikein pahaksi, on yleensä syynä ihosairaus psoriaasi, johon tarvitaankin järeämmät aseet.

Psoriaasin oireita ovat tarkkarajaiset läiskät, tosin ei aina hiuspohjassa. Psori näkyy päänahassa useimmiten hilsekakkuina, jotka irtoavat huonosti pesussa. Hilsettä voikin pehmentää ennen pesua öljyllä tai muulla rasvalla.

Psoriaasi voi olla niin lievä, että se on vaikea tunnistaa. Lievää psoriasista hoidetaan kuin seborrooista ekseemaa eli pesemällä hiukset tiheästi, jaksoittaisella hilsesampoookuurilla ja kortisoniliuoksella. Hankalampaan psoriasikseen tarvitaan vahva kortisonihoito.

Karvatupentulehdus

Kun bakteeri tai hiivasieni tunkeutuu ihokarvantuppeen, saattaa syntyä tulehdus. Ensin ilmestyy pari kipeää, muutaman millimetrin läpimittaista märkäpäätä, joissa on karva keskellä. Muutamassa päivässä niitä kehittyy samalle alueelle lisää.

– Yksittäiset märkäpäät eli follikuliitit parantuvat parissa viikossa. Parran alueella ja päänahassa karvatupet ovat niin syviä, että yksittäiset märkäpesäkkeet kestävät kuukausia ja ne voivat joskus muuttua kroonisiksi paiseiksi, Tapio Rantanen sanoo.

Karvatupentulehdus hoidetaan muutaman viikon pituisella antibioottikuurilla ja pitämällä huolta ihon hygieniasta. Tulehdus on harvinainen ja vieläkin harvinaisempi on vaikean karvatupentulehduksen aiheuttama arpikaljuuntuminen, jolloin tukka lähtee pois pysyvästi.

Sulkasatoa?

IÄN MYÖTÄ hiukset harvenevat kaikilla ilman selkeää syytä. 50-vuotiaana jäljellä on enää vain puolet nuoruuden hiuksista. Ikääntymisen myötä tapahtuvaa hiustenlähtöä ei voi ennalta ehkäistä, mutta terveistä elintavoista ja monipuolisesta ravinnosta on apua.

MONET SAIRAUDET verottavat hiuksia. Esimerkiksi kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta, liiallinen A-vitamiinin saanti tai raudanpuute saattavat aiheuttaa sulkasadon. Raskauden aikana hiusten kasvukierto hidastuu ja siksi synnytyksen jälkeen saattaa hiuksia lähteä kertaheitolla runsaasti. Tätäkään ei voi ehkäistä ennalta.

MIESTYYPPINEN KALJUUNTUMINEN yleisin aikaisen kaljuuntumisen syy niin miehillä kuin naisillakin. Se johtuu perintötekijöistä ja runsaasta mieshormonituotannosta. Hiustenlähtö voi alkaa milloin tahansa 12–40 vuoden iässä ja kaljuuntumisen eteneminen on hyvin yksilöllistä ja vaihtelevaa. Miestyyppistä kaljuuntumista voi hoitaa päänahkaan hierottavalla minoksidiililiuoksella ja suun kautta otettavalla antiandrogeeni-lääkkeellä. Nämä kummatkin auttavat, mutta sulkasato alkaa uudelleen, kun lääkkeiden käyttö lopetetaan.

PÄLVIKALJUSSA päänahkaan ilmestyy vaivihkaa yksi tai useampi 3–5 senttimetrin läpimittainen kalju läiskä. Iho niissä on vaaleaa ja sileää. Pälvikaljuun ei toistaiseksi ole tehokasta hoitoa, mutta se saattaa parantua itsestäänkin. Keskivahvasta kortisoniliuoksesta tai hiuksettomiin kohtiin levitettävästä ditranolivoiteesta voi olla apua.

Lue lisää:

Voiko kaljuuntumista estää?
Hilseilystä eroon ruokavalion avulla

Vierailija

Hilse ja kutina pois

Vierailija 20.10.2014 klo 04:39 Synnyin vuonna 1968. Lapsuudessani syötiin paljon leipää sekä muita viljatuotteita ja juotiin maitoa, kun juuri muuta ruokaa ei ollut. Nälkä ja anemia oli ainainen "vieraani". Olen lapsesta asti saanut banaanista allergisia oireita (kovaa vatsakipua ja turvotusta). n. 15 vuotiaana alkoi päänahkani hilseilemään, kutiamaan ja kiilto lähti. Kokeilin kaikkea mahdollista shampoota ja 10 vuoden etsinnän jälkeen Bio+ sarja oli sopiva, kun käytti sarjan 4 erilaista...
Lue kommentti
Vierailija

Hilse ja kutina pois

Yleensä kesällä ihoni on muuten paljon paremmassa kunnossa, mutta hiiva rupeaa aiheuttamaan hilsettä ja kutinaa päänahassa. joskus kellertävät laikut jatkuvat selkäänkin asti. kesän tuoma hikoilu juurikin lisää bakteereita iholle ja siksi hiiva myös silloin helpommin riehaantuu. onneksi apteekin ketokonazoli shampoo auttaa aina ja lisänä kortisoni voide. Diabetes ja muut aineenvaihdunnan sairaudet voivat myös aiheuttaa hiivasienen aiheuttamia oranssihtavia ihottuma läiskiä myös esim. jakoihin.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen ammattikoulussa oleva tyttö. Minulla on otsassa näkyvä syntymämerkki, mansikkaluomi. Se on vaivannut minua kauan. Se tuli minulle syntymän jälkeen. Lääkäri kertoi sen menevän iän myötä pois, mutta tässä sitä vieläkin ollaan. Toki se on paljon vaalentunut, aluksi se oli aivan kirkuvan punainen mansikan muotoinen läiskä. Onko mahdollista saada luomi pois? Se olisi todella tärkeää itsetunnolleni.

Verisuoniluomia on erilaisia. Yksi niistä on mansikkaluomi, mutta kasvossa tavallinen on myös tuliluomi. Verisuoniluomia hoidetaan tyypistä riippuen erilaisilla verisuonilasereilla. Hoito vaatii yleensä useita käsittelykertoja. Osa on mahdollista poistaa kokonaan, toisia vain vaalentaa. Voimakkaasta laserkäsittelystä voi syntyä myös arpia. Erilaisia verisuonilasereita löytyy yliopistosairaaloista. Hoitomahdollisuudet pystyy selvittämään oman alueen keskussairaalan ihotautien poliklinikalta.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Minulla on vitiligo. Käsissäni on auringossa – ja muulloinkin – vaaleaksi jääviä läikkiä. Miten se pitää ottaa huomioon? Saanko esimerkiksi ottaa tatuointeja?

Vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa ihon pigmenttisolut häviävät ja iholle syntyy tarkkarajaisia valkoisia läiskiä. Vitiligolle on perinnöllinen alttius.

Useimmiten läiskiä löytyy kasvoista, otsan, suun ja silmien ympäriltä, kädenselistä, polvista ja kyynärpäistä. Läiskiä voi tulla vähitellen lisää, mutta joskus osa voi parantua itsestään.

Vitiligo voi liittyä myös muihin autoimmuunisairauksiin, erityisesti kilpirauhashäiriöihin.

Pigmentittömät läiskät palavat herkästi auringossa ja näkyvät selvemmin muun ruskettuneen ihon taustalla, joten liiallista auringonottoa ei yleensä suositella, vaikka valohoitoa toisaalta käytetään myös vitiligoläiskien hoitoon.

Usein uudet läiskät kehittyvät vahingoittuneelle alueelle, joten sairauden aktiivisessa vaiheessa tatuointeja ei suositella. Huolimatta UV-altistumisesta nähdään vitiligopotilailla sekä melanoomaa että muita pahanlaatuisia ihokasvaimia muuta väestöä selvästi harvemmin.

 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.