Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus ennustaa usein lihavuutta aikuisena. Liikapainosta on tärkeä päästä eroon, sillä se altistaa monille sairauksille. Lasten ja nuorten lihavuuden hoito vaatii yleensä elämäntapamuutoksia koko perheeltä.
Suomessa 10–20 lasta sadasta kouluikäisestä on eri määritelmien mukaan lihavia. Lapsi lihoo samalla tavoin kuin aikuinenkin: saa enemmän energiaa kuin kuluttaa sitä.

Riskit

Vanhempien lihavuus on tutkimusten mukaan lapsuusiän lihavuuden merkittävin riskitekijä – vanhemmathan päättävät, mitä perheissä syödään ja harrastetaan. Lapsuuden lihavuuteen olisi hyvä puuttua, sillä monesti ongelma ei poistu pituuskasvun myötä: puolet lihavista lapsista ja valtaosa lihavista nuorista on lihavia myös aikuisena.

Lihavuus aiheuttaa lapsille samat terveydelliset vaaratekijät kuin aikuisillekin. Kolmasosalla lihavista murrosikäisistä on metabolisen oireyhtymän merkkejä, eli kohonneet veren rasva-arvot, poikkeava sokeriaineenvaihdunta, lihasten heikentynyt kyky käyttää insuliinia ja kohonnut verenpaine. Lisäksi lihavat lapset tulevat murrosikään tavallista aikaisemmin. Lihavaa lasta myös saatetaan kiusata enemmän kuin muita.

Hoito

Lihava lapsi tutkitaan omassa neuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa. Lasten lihavuus diagnosoidaan mittaamalla pituuteen suhteutettua painoa, pituuspainoa ja vertaamalla sitä samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon. Vasta kun nuoren pituuskasvu on päättynyt, käytetään painoindeksiä. Perustutkimusta täydentämään tarvitaan tietoja lähisuvun ylipainoisuudesta, diabeteksesta, sydän- ja verisuonitaudeista sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä, koska ne saattavat vaikuttaa hoitoon. Joskus lihomisen taustalla voi piillä sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta.

Tärkeintä on terveellisen ruokavalion omaksuminen, painonlasku tulee sitten tämän sivutuotteena. Aina ei edes ole tarpeen laihduttaa; riittää että paino pysyy samana, kun pituutta tulee lisää. Paras tulos saavutetaan sillä, että koko perhe opettelee syömään uudella tavalla, terveellisemmin. Uudet maut, esimerkiksi kasvikset, voivat aluksi tuntua vierailta, mutta on hyvä muistaa, että lapsen ruokamieltymykset syntyvät aina toistuvien oppimiskokemusten myötä. Lapsi oppii pitämään uusista mauista, kunhan saa maistaa niitä riittävän usein. Säännöllinen ateriarytmi ja perheen yhteiset ateriat auttavat lisäksi välttämään epäterveellistä napostelua.

Liikunnan lisäämisellä ja television katselun ja tietokoneen ääressä vietetyn ajan vähentämisellä voidaan tukea painonhallintaa. Hyviä tavoitteita ovat vähintään tunti liikuntaa ja enintään kaksi tuntia televisiota tai tietokonepelejä päivässä.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi