TV-toimittaja Laura Ruohola on itse itsensä kovin kriitikko. Silti hän ei nipota tai aseta itselleen turhia sääntöjä.

Lähes 20 vuotta televisiojuontotöitä ovat tehneet Laura Ruoholasta, 44, kaikille tutun. Puolet siitä ajasta hän oli Yleisradion urheilutoimittaja. Hän hyppäsi niihin saappaisiin viimeksi Sotšin talviolympialaisten ajaksi. Mutta millainen on hänen oma suhteensa urheiluun?

— Olen lapsesta saakka ollut hyvä pelaamaan pesäpalloa ja hiihtämään. Muuten suhtaudun urheiluun aika neutraalisti. Kahden ja kolmenkympin välillä en liikkunut juuri ollenkaan. Nyt ymmärtäisin tehdä toisin, Laura tunnustaa.

Julkisuuden henkilönä Lauran painokäyrä on joutunut yleiseen syyniin niin hyvässä kuin pahassa. Muiden kommentit eivät kuitenkaan ole muuttaneet Lauran suhtautumista mihinkään suuntaan. Hän on aina ollut äärimmäisen kriittinen itseään kohtaan.

— TV-työssä hyvä meikkaus on ehdottoman tärkeää. Minulla on hyvä iho ja olen ollut sen puolesta helppo laitettava. Se, minkä kokoinen olen, on sitten oma asiani. Luurankolaihaa minusta ei tule koskaan, Laura kuittaa.

Muutama vuosi sitten hän karisti 14 kiloa muuttamalla ruokavaliota ja rakastumalla vesijuoksuun.

— Painonpudotuksessa kaikki on kiinni siitä mitä syöt. Liikunta kulkee siinä ohella tukemassa ja hyvän mielen ja olon tuojana. Parhaimmillaan se on painonpudotuksen jälkeen saavutettujen tulosten ylläpitäjänä, Laura pohtii.

Kaikkein tärkein terveyttä edistävä asia on ulkoilu.
— Ihon, mielen ja kehon täytyy saada raitista ilmaa! Oli kesä tai talvi, vannon ulkoilun nimeen.

Toinen tärkeä terveellinen rutiini on veden juonti. Välillä Laura kiinnittää erityisesti huomiota siihen, ettei sammuta janoaan kahvilla, teellä tai mehulla, vaan juo vettä. Kun keho tottuu vedenjuontiin ja oppii kaipaamaan sitä, vesipullon ahkera täyttäminen on helpompi muistaa.

Laura nauraa ääneen, kun joku kertoi alkavansa jo alkuviikosta suunnitella viikonlopun ruokia. Se tuntui vieraalta. Hän ei laita ruokaa kotona kuin poikkeustapauksessa. Silloin hän saattaa tehdä spagettia ja jauhelihakastiketta tai työntää janssoninkiusauksen uuniin.

— Allekirjoitan silti täysin ”hyvä ruoka, parempi mieli” -kliseen. On ihanaa testata uusia ravintoloita ja syödä taitavan kokin tekemää herkullista ruokaa.

Laura syö päivittäin yhden lämpimän aterian: joko lounaan töissä tai illallisen jos päiväruokailu on jäänyt kevyeksi. Hän ei pyri noudattamaan mitään ruokavaliota, vahdi kasvisten määrää lautasella tai ole muutenkaan ehdottomasti minkään puolesta tai vastaan. Mutta leipää hän ei osta kotiin. Eikä Fazerin sinistä. Niitä hän ei voisi vastustaa.
 

Kokeile Laura Ruoholan tehokasta pallojumppaa.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää lihasvoima on. Lue tämä, niin tiedät miksi.

  1. LUUSTO VAHVISTUU. Lihakset tukevat niveliä ja luita. Kun lihakset kasvavat, luun mineraalitiheys lisääntyy. Näin luut eivät haurastu niin helposti ja luukadon vaara väistyy.
  2. RANKA OJENTUU. Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee selkävaivoja ja kiusallisia niska- ja hartiakipuja. Kun rangan ympäriltä löytyy lihasta, on helpompi seisoa ja istua selkä suorana.
  3. SOKERITASAPAINO PYSYY. Lihaskuntoharjoittelu auttaa tasaamaan verensokeria, sillä kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.
  4. RISKI LIHOA VÄHENEE. Treenatessa palaa rasvaa ja kehittyy lihaskudosta. Lihomisen riski ja kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee.
  5. SYDÄN SAA SUOJAA. Lihaskuntoharjoittelun myötä veren triglyseridiarvot usein paranevat ja hyvän kolesterolin määrä kasvaa. Muutokset vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  6. VASTUSTUSKYKY PARANEE. Hyvä lihaskunto suojaa sairauksilta, jotka heikentävät yleiskuntoa. Hyvä lihaskunto saattaa myös ehkäistä dementiaa.
  7. UNI MAITTAA. Lihastyö väsyttää kehoa mukavasti, mikä auttaa saamaan paremmin unen päästä kiinni. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu pidentää pysyvän unen kestoa, jolloin olo on herätessä virkeämpi.
  8. STRESSI HELPOTTAA. Lihastyö laukaisee stressiä. Esimerkiksi sen avulla voi päästä eroon stressin aikaansaamasta lihottavasta univajekierteestä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikuntalääkäri Tommi Vasankarin mukaan kuntosali ei ole ainut paikka, missä voi kasvattaa lihaksia.

”HYVÄT UUTISET kärkeen: Hyvä lihaskunto on helpompi ja nopeampi saavuttaa kuin hyvä kestävyyskunto. Sitten tylsempää tietoa: Lihaksia ei voi treenata varastoon. Kun harjoittelu loppuu, lihaskunto katoaa nopeasti.

Onneksi maltillinen harjoittelu riittää pitämään lihaskuntoa yllä, kunhan se on säännöllistä. Lihaksia ei tarvitse pumpata maitohapoille, riittää että niitä käytetään aktiivisesti ja ne joutuvat hieman pinnistelemään.

Jo pari kyykkyä kannattaa. Lihasten aktivoituminen käynnistää heti aineenvaihdunnan. Verensokeriarvot tasoittuvat, kun kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.

Pieni voimailu ruokailun jälkeen on hyvä tapa, sillä se saa rasva-arvot pysymään maltillisemmassa nousussa. Kakkostyypin diabeteksen riski vähenee huomattavasti säännöllisen voimaharjoittelun avulla.

Kuntosaliharjoittelu ei ole ainoa reitti hyvään lihaskuntoon. Kotijumppa, kiertoharjoittelu, ryhmäliikuntatunnit ja kahvakuulailu kehittävät mukavasti lihaskuntoa. Kun on arjessa aktiivinen, kantaa kauppakassit, tamppaa matot ja käyttää portaita, muutama lihasharjoituskerta viikossa riittää.

On paljon helpompi ylläpitää saavutettua lihaskuntoa kuin rakentaa sitä. Pyri lomallakin tekemään pieni lihaskuntotreeni viikossa. Kun kroppa tottuu lihasharjoitteluun, säännöllisestä voimailusta tulee nopeasti mielekäs tapa.”

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas
Terveys
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas