liikuntalääke, selkävaivat, migreeni, luontoliikunta
Kuva Shutterstock

Liikunta tehoaa paremmin kuin mikään myynnissä oleva lääke. Se ehkäisee ja helpottaa vaivoja ja sairauksia. Kokeile lukijoidemme omia liikuntalääkkeitä!

”Migreenikohtausta on usein edeltänyt joku rankempi liikunta, joten luonnossa liikkumista rankempaa en ole uskaltanut harjoittaa. Luontoliikunta on oiva stressinpoistaja!” MARJA

”Vesijuoksu pitää selkäni kunnossa kaularankaleikkauksen jälkeen. Myös fysioterapeutin antamat vesijumppaohjeet tukevat hyvää oloani, sillä jumppa kuivalla maalla ei onnistu olkapään ongelmien takia.” HELI

”Liikun 4–5 kertaa viikossa, uin, vesijumppaan, hiihdän, käyn ohjatuilla tunneilla tai salilla mielialan mukaan. Kun jokin alkaa tökkiä, jätän sen lajin vähäksi aikaa. Kokeilen mielelläni kaikkea uutta, jos vaikka löytyisi taas uusi harrastus.” PÄIVI

”Lajeina spinning, kuntosali ja kaukalopallo. Sisälajit naisporukassa, kaukalopalloa miesten joukkueessa. Liikunta nollaa pään kiireisen ja vaativan työpäivän jälkeen, se on stressinpurkukeino ja tapa jaksaa töissä ja vapaalla. Kroppa kiittää, eikä lihaksetkaan pääse surkastumaan. Ja treenit nais- ja miesporukassa ovat tosiaankin täysin erilainen maailma.” PÄIVI

”Päänsärkyyn olen saanut apua ulkoilusta. Liikunta ei saa olla liian rajua. Lisäksi on muistettava juoda riittävästi. Näin kypsemmällä iällä on myös hyvin tärkeää venytellä joka päivä, jotta lihasten kimmoisuus säilyy.” LEENA

”Töissä pitää hoitaa paljon vaikeitakin asioita ja pystyä myös muistamaan vanhoja asioita. Nollaan pääni ohjatulla jumppatunnilla. Silloin ei voi miettiä mitään vaan antaa ohjaajan käskyjen mennä suoraan jalkoihin ja käsiin!” LEILA

”Hölkkäämällä kovalla asfaltilla sain polveni kipeäksi ja se turposi. Aluksi kehotettiin käyttämään tulehduskipulääkettä ja kylmää, geeliä ja jääpussia. Turvotus ja pahin kipu loppuivat, mutta kysta ja arkuus jäivät. Koska olen liikkuva ihminen, treenaan edelleen, mutta valitsin lajit polven ehdoilla. Kävelen luonnossa ja vaihtelevissa maastoissa ja pyöräilen. Uin, käyn kuntosalilla ja ohjatuissa jumpissa, mutta valitsen liikkeet kaikissa lajeissa niin, ettei polvi kierry pahasti. Kipu ja turvotus ovat nyt lähes poissa ja uskon, että tukilihasten vahvistaminen on auttanut.” MARJA-LEENA

”Sauvakävelyn aloitin 17 vuotta sitten. Selkäni oli todella huonossa kunnossa, fysioterapeuttini suositteli lajia, ja sain selkäni kuntoon. Se on niin parasta liikuntaa, ja raitista ilmaa tulee kaupanpäälle.” MARITTA

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Heti treenin jälkeen olet piristynyt. Myös hiilihydraatti- ja rasvaaineenvaihduntasi on tehostunut, verensokeritasosi ovat madaltuneet. Entä mitä kehollesi kuuluu viikon, kuukauden tai vuoden päästä?

PARIN VIIKON JÄLKEEN

Lihasten hermotus on jo parempi. Nivelten jäykkyys on vähäisempää ja liikelaajuus suurempi. Väsymys on vähentynyt.

KUUKAUDEN JÄLKEEN

Hapenottokyky on tehostunut. Keho kaipaa terveellistä ravintoa. Mieli on valoisampi ja mielikuva itsestä liikkujana muotoutunut.

PARIN KUUKAUDEN JÄLKEEN

Lepoverenpaine on pysyvästi pudonnut. Samoin leposyke. Lihasten massa on jo suurentunut hieman. Uni-valverytmi on tasoittunut ja nukkuminen on parempaa. Apeus tai hetkittäinen masennus on helpottanut.

2–3 KUUKAUDEN JÄLKEEN

Hengitys- ja verenkiertoelimistö toimii tehokkaammin. Maksimaalinen hapenottokyky on kasvanut. Lihasvoima on kasvanut. Liikapaino on vähentynyt, jos terveellinen ruokavalio on mukana tukemassa liikkumista.

3–6 KUUKAUDEN JÄLKEEN

Veren hyvä HDL-kolesterolipitoisuus on kohonnut. Liikkumisesta on tullut tapa.

VUODEN KULUTTUA

Luusto on vahvistunut. Kehon rakenne ja koostumus on muuttunut paremmaksi. Valtimoterveys on kasvanut ja diabetesvaara vähentynyt. Pysyvä liikuntaidentiteetti on muodostunut.

Asiantuntijat: liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula ja tutkijatohtori Sari Aaltonen.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Liikunta auttaa pysymään terveenä – se tiedetään. Mutta liikkeelle lähteminen voi viedä vaivat mennessään ja jopa parantaa sairauksia. Miten liikuntalääkkeen saisi maistumaan?

On aika kova juttu, että liikunta pitää hengissä.

– Esimerkiksi liikuntapainotteinen sydänkuntoutus vähentää sydänkuolemia noin 30 % enemmän verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon. Liikunta ehkäisee myös aivoinfarktien aiheuttamia kuolemia, ja siksi se onkin keskeinen osa aivoinfarktipotilaiden kuntoutusta, toteaa erikoislääkäri, tutkija Katriina Kukkonen-Harjula.

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia: tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, kohonnutta verenpainetta, astmaa, keuhkoahtaumatautia, nivelrikkoa, nivelreumaa, sydämen vajaatoimintaa, niska- ja alaselkävaivoja sekä masennusta. Näin sanovat lukuisat tutkimukset.

Liikkeelle lähteminen vähentää monien muidenkin sairauksien riskitekijöiden, kuten lihavuuden, vaikutuksia.

– Lihomisen ehkäisyyn suositellaan 150-250 minuuttia liikuntaa viikossa. Määrä täyttyy nopeasti, kun liikkuu joka päivä puolisen tuntia tai joka toinen päivä tunnin verran.

Joskus liikunta voi jopa korvata lääkkeet.

– Kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää kohonnutta lepoverenpainetta viitisen elohopeamillimetriä. Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä, kertoo Kukkonen-Harjula.

Eikö liikuntalääke maistu?

Vaikka liikuntalääkkeen ylivoimaisuus on tiedossa, se ei maistu kaikille. Miksi liikkeelle lähteminen on toisille vaikeampaa?

– Pelkkä tieto liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista ei aina kannusta treenaamaan. Jonkinlainen motivaatio on kuitenkin välttämätön edellytys liikkumiselle, muistuttaa tutkijatohtori Sari Aaltonen.

– Sisäisesti motivoitunut seuraa omia mielenkiinnon kohteitaan, tuntee nautintoa ja osaamisen iloa liikkuessaan.

Kipinän säännölliseen liikuntaan voi synnyttää myös oman terveyden horjuminen, halu selvitä sairaudesta tai ainakin pärjätä sen kanssa.

Hyvien valintojen kierre

Kun liikunnasta tulee rutiini, liikkeelle lähteminen on helpompaa, sillä oma ajattelukin kääntyy kannustavaksi ja ratkaisukeskeiseksi.

– Silloin ei pähki, voiko sateessa pyöräillä, vaan millaiset varusteet sitä pyörälenkille tarvitsee, komppaa Katriina Kukkonen-Harjula.

Nykyelämän hektisyys ja digitalisoituminen veltostavat. Kiireessä tulee hypättyä autoon ja suunniteltu jumppatunti voi jäädä ylitöiden jalkoihin.

– Vähäisen liikkumisen ikävä trendi näkyy jo lapsissa. Heidänhän pitäisi juoksennella, ei tapittaa selkä kyyryssä ruutua.

Liikunnan voisi Kukkonen-Harjulan mukaan rinnastaa terveelliseen syömiseen.

Joka päivä tulee tehtyä monta fiksua ruokavalintaa, miksi ei liikuntavalintaakin?

Tutkija uskoo rutiinien voimaan. Voi totutella kävelemään aamiaisen jälkeen bussipysäkille, kiipeämään lounaalta portaita pitkin työpisteelle, kipaisemaan lenkille ennen illallista ja vaikka venyttelemään iltapalan jälkeen.

– Verryttely tekee aina hyvää, ihan jokaiselle. Päivän treenin voi pilkkoa pieniin osiin ja tehdä monessa välillä. Kunhan muistaa ottaa askelia, aina kun on vain mahdollisuus.

Jotta liikunta tehoaisi

Päivittäin pitäisi harrastaa ainakin 30 minuuttia kevyttä urheilua, kuten kävelyä.

Lisäksi vähintään kahdesti viikossa olisi hyvä tehdä kovempi kuntoharjoittelu, johon kuuluu lihasvoimaharjoittelua, tasapainoa ja kehonhallintaa. Treenin voi tehdä salilla, kotona tai mieluisan lajin parissa.

Asiantuntijat: liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula ja tutkijatohtori Sari Aaltonen.