Anna-Stina Nykänen: Kuin silloin ennen, kankaisten maskien aikaan

Mitä yhteistä on kasvomaskeilla ja terveyssiteillä? Tajusin tämän, kun mietin, miten kaukaiselta tuntuu se hetki, kun Suomessa alettiin käyttää kasvomaskeja julkisissa tiloissa. Se oli silloin, kun covid-19 levisi Suomeen. Eihän siitä ole kuin muutama vuosi. Silti se on kuin kaukaista historiaa.

Ensimmäiset kasvomaskit raitiovaunussa herättivät kauhua. Ne olivat merkki siitä, että tauti on täällä. Pandemiasta oli nähty uutiskuvia, sotilaita valvomassa ulkonaliikkumiskieltoa eteläisessä Euroopassa. Ulkona tuntui vaanivan virushirviö. Kadut olivat tyhjiä.

Kasvomaskeja kavahti ensin kuin ne olisivat tautiriski – vaikka sehän oli juuri päinvastoin. Eikä auttanut se, että asiantuntijat kiistelivät, onko maskeista hyötyä vai haittaa. Eikä maskeja ollut saatavilla, ne loppuivat kaikkialta ja niillä tehtiin epäilyttävää liiketoimintaa. Oli se aikaa.

Mutta liittyy maskeihin hauskojakin muistoja.

Kun kasvomaskeja ei saatu kaupasta, niitä alettiin tehdä itse. Pienten putiikkien takahuoneissa ommeltiin puuvillaisia suojuksia. Ne eivät olleet kertakäyttöisiä. Ne piti puhdistaa keittämällä. Kuivatin erivärisiä kangasliuskoja keittiön hanasta roikottaen, kun olin poiminut ne kiehuvasta vedestä.

Juuri tässä kohdassa tulevat mieleen terveyssiteet. Entisaikoina myös kuukautissuojat olivat kankaisia, rättejä, joita on keitetty ja ripustettu kuivumaan. Ei ollut teollisuuden tuottamia kertakäyttöisiä siteitä, tamponeja, kuukuppeja… Pandemian myötä palattiin hetkeksi tilanteeseen, jossa teollisuus ei tyydyttänyt tarpeitamme. Piti tarttua toimeen itse.

Kangassuojat olivat työläitä ja epävarmoja. Mutta olivathan ne nättejä. Ostin kivoja kuviollisia käsityöläisen tyylinäytteitä. Netistä tilasin tietysti paljettikankaisia – ihan kamalia käyttää, mutta makean näköisiä. Designtekstiilien tuottajat alkoivat myydä suojia, joiden kankaista tunnisti brändin.

Kasvomaskeista ehti tulla kulttuuria, niillä osoitettiin tyyliä ja tiedostavuutta.

Sitten saatiin teolliset, kertakäyttöiset kasvosuojat. Ne ovat yleensä valkoisia, hygieenisiä, teho on tutkittu. Järkeviä, kuten kuukautissuojatkin. Vain pieni vähemmistö kaipaa kasvosuojiin värejä. Minä käytän mustia. Etsin punaisia.

Aion käyttää maskia ratikassa, kun on flunssa-aika ja ruuhkaa. Ei kannata ajatella, että maski on epämukava. Pitää etsiä itselle sopiva. Katsokaa, mikä määrä kaupoissa on myynnissä erilaisia kuukautissuojia. Myös kasvomaskeista pitää löytää omansa.

Enää maski ei herätä kauhua. Se muistuttaa, että flunssat jäävät potematta, kun suojautuu.

Kriisitietoisuus on kasvanut. Hankin ehkä poljettavan ompelukoneen. Jos sähkö käy vähiin ja teollisuus sakkaa, voin ommella maskini itse.