Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

"Olemme molemmat toisessa avioliitossa. Asuin kauan yksin eri paikkakunnalla. Juuri eläkkeelle jäätyäni muutin mieheni kotiseudulle. Johtuneeko siitä, etten osaa jakaa oikeastaan mitään? Tuntuu, ettei meillä ole mitään yhteistä. Olen alkanut vetäytyä omiin oloihini. Käyn yksin lenkillä, luen ja teen kotiaskareita. Tyypeiltäkin olemme erilaiset: hän taiteellinen ja minä käytännön ihminen. Olisin niin toivonut itselleni kumppania, joka jakaisi liikuntaharrastukseni. Puolisoni tarvitsisi jonkun, joka veisi häntä konsertteihin ja teatteriin. Seksi ei suju, eikä se enää kiinnostakaan. En jaksa oikeastaan enää jakaa edes ajatuksiani, sillä tuntuu, ettemme ymmärrä toisiamme. Yritän olla suuttumatta, sillä saatan sanoa pahasti. Puolisoni taas yrittää olla kiltti, hyvä ihminen – ja minä tunnen itseni tunnevammaiseksi.”

Muija maalta

Kirjeesi koskettaa keskeisiä elämän pulmakohtia. Parisuhteen kipinän kadottamista, omien toiveiden unohtamista, yksinolemiseen ja vaikenemiseen tottumista, seksistä luopumista, jakamisen ja arvostamisen vaikeutta sekä ihmissuhteissa niin harmillisen yleistä puolustautumiskeinoa eli vetäytymistä läheisyydestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On hienoa, että olet lähtenyt etsimään ratkaisuja vaikenemisen sijaan. Tiedämme kaikki, että tämä puolustautumiskeino ei tuo ratkaisua, mutta välillä ei ole voimia kuin pakenemiseen. Toinen yleinen tapa on taistelu, mutta kerrot, että haluat välttää sanomasta mitään ikävää. Puolisosi kun on hyvä ihminen. Ja sinäkin yrität olla sellainen, mutta sen saavuttamiseksi joudut unohtamaan omat toiveesi ja tarpeesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ehkä olisi aika nostaa kissa pöydälle ja puhua siitä, mitä te oikein haluatte liitoltanne. En usko, että erilaisuutenne on erottava tekijä. Kyse on enemmän yhteyden vaalimiseen liittyvistä arkisista teoista. Nyt ilmeisesti puuhailette kumpikin omianne eikä yhteistä elämää parina ole. Kerrot toivovasi, että miehesi harrastaisi liikuntaa kanssasi. Se on aika pieni toive. Mitä muuta haluaisit suhteeltanne? Seksin loppumisen kuittaat vain, että se ei enää kiinnosta, mutta selvästi haluaisit olla enemmän yhteydessä ja jakaa asioita. Mitähän puolisosi mahtaa haluta?

On selvää, että sinun täytyy saada suhteestanne enemmän. Muuten katkeroidut lisää ja muutut hyökkäävämmäksi. Ensimmäinen tehtäväsi on sen selvittäminen, minkälainen suhteenne olisi, jos kaikki menisi täydellisesti. Se ei ole helppoa. Epäkohtia on vaivattomampaa tuoda esille kuin kuvata nautittavaa yhdessäoloa. Käytä tähän aikaa ensin yksin. Vasta kun tunnet, että ihannekuvasi on valmis, kysy kumppaniltasi, voisiko hän tehdä saman tehtävän. Tavoitteena on rakentaa yhteinen unelma suhteestanne.

En usko, että sinulla on tunnevammaa, kun pystyt tuntojasi hyvin erittelemään. Ongelma lienee enemmän omien tarpeiden ja toiveiden ilmaisemisessa. Edellä mainitut harjoitukset auttavat sinua raottamaan tätä ovea. Kirja minusta (Ekberg 2017) on opas oman elämäkerran kirjoittamiseen. Se voisi avata sinulle uusia puolia itsestäsi. Murra tunnelukkosi (Takanen 2017) taas auttaa tutustumaan omaan tunne-elämään.

Kotimainen elokuva Saattokeikka (2017) on kuvaus kahden erilaisen ihmisen tutustumisesta. Satavuotias joka karkasi (2014) ja Satavuotias joka jätti laskun maksamatta (2016) kertovat unelmien toteuttamisesta. Ja ovat lisäksi hauskoja. Te tarvitsette unelmista keskustelemisen lisäksi myös iloa ja naurua.

Näin eteenpäin

  • Paneudu miettimään, mitä haluat kokea elämässäsi ja suhteessanne.
  • Kirjaa nämä unelmat tai tee aarrekartta lehtikuvista, joissa tämä unelma on kuvitettu .
  • Jaa tarpeesi, toiveesi ja unelmasi kumppanisi kanssa.
  • Perehtykää yhdessä kirja- ja elokuvasuosituksiini.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla