Painajaisten näkeminen ei automaattisesti auta käsittelemään omia traumoja. Ne ovat vain signaaleja siitä, että jotain tärkeää on vireillä meissä ja että tälle asialle olisi hyvä uhrata aikaa – hereillä.

Minulla todettiin 2 vuotta sitten syöpä, josta kovien hoitojen jälkeen parannuin. Syövän seurauksena olen alipainoinen, kuuloni aleni pysyvästi ja myös suolistossa on ongelmia edelleen.  Olen vasta parikymppinen, mutta aineistoa pahoihin uniin kyllä olisi. Olen nyt kokeillut, jos pelottava kauhuelokuva laukaisisi painajaiset, mutta ei sekään toiminut. Sanotaan että stressi aiheuttaa painajaisia, stressaan melkein koko ajan koulusta ja kaikesta muustakin. Näen kyllä unia ja muistan ne, mutta painajaisia ei vain tule. Onko siitä jotain haittaa, etten unissani saa käsitellä elämäni traumoja? IRIS

KYSYMYS elämänkriisien käsittelemisestä nukkumalla on kiinnostava.

Olisi paljon helpompaa, jos mieltä painavia asioita voisi vain ”nukkua pois”. Ikävä kyllä uni ei auta meitä unohtamaan, päinvastoin mieltä huolestuttavat asiat tulevan uniimme painajaisten muodossa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Unien merkitys on askarruttanut ihmisiä vuosituhansia. Erilaisia uniteorioita ja tulkintamalleja löytyy antiikin filosofeista Sigmund Freudiin ja moderniin aivotutkimukseen. Se kuitenkin on varmaa, että kaikki ihmiset näkevät unia. Ilman unennäkövaihetta aivomme eivät palaudu ja koko toimintakykymme romahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silti jopa kolmasosa ihmisistä ei muista lainkaan uniaan. Hyvä uutinen on se, että vaikka kuuluisi tähän ryhmään, siitä ei ole mitään haittaa.

PAINAJAISTEN muistaminen näyttää olevan vielä harvinaisempaa. Uusissa tutkimuksissa vain noin viisi prosenttia ihmisistä raportoi näkevänsä painajaisia, vaikka jopa puolet herää silloin tällöin painajaisunen takia.

Yleisempiä painajaisten aiheita ovat kuolema, terveysongelmat ja erilaiset uhkat. Miehet näkevät unia luonnonkatastrofeista ja sodista, naiset ihmissuhdeongelmista.

Syöpä on elämää uhkaava kriisi ja on varsin luonnollista, että mieli käsittelee sitä niin hereillä kuin unessa. Mutta ei sairaus välttämättä hiivi jokaisen uniin. Sinä ilmeisesti kuulut tähänkin joukkoon.

Painajaisten näkeminen ei automaattisesti auta käsittelemään omia traumoja. Ne ovat vain signaaleja siitä, että jotain tärkeää on vireillä meissä ja että tälle asialle olisi hyvä uhrata aikaa – hereillä.

Yksi tapa muistaa paremmin omia uniaan on alkaa kirjata niitä ylös esimerkiksi pieneen vihkoon, joka on aina sängyn vieressä. Toisaalta jos elämäntilanteesi on hyvä, en tiedä miksi sinun pitäisi ruveta aktiivisesti tutkimaan uniasi.

Erilaista unien tulkintakirjallisuutta löytyy runsaasti Freudin Unien tulkinnasta uudempiin unikirjoihin. Hyvä kirja on englantilaisen psykologin Ian Wallacen The top 100 dreams (2011).

TAITEESSA unet ja unenomaiset sisällöt ovat olleet merkittäviä Raamatusta moderneihin kauhuelokuviin (esim. Hereditary – pahan perintö, 2018). Unen ja todellisuuden rajamailla oloa on tutkinut elokuvissaan muun muassa David Lynch (esim. Blue Velvet, 1986). Unenomaisia ovat myös ranskalaisen Jean Cocteaun elokuvat (esim. Kaunotar ja hirviö, 1946). Myös Disney-elokuvissa, kuten Dumbo, Fantasia ja Liisa Ihmemaassa liikutaan usein unien maailmassa.

NÄIN ETEENPÄIN

➤ JOS OLET kiinnostunut unista ja niiden tulkinnasta, tutustu alan kirjallisuuteen.

➤ KÄY taidenäyttelyissä, teatterissa ja elokuvissa.

➤ KESKUSTELE taide-elämyksistä ja unista ystäviesi kanssa.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla