Kuva Shutterstock. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Olen 24 v nainen. Olen sairastanut kaksi keskivaikeaa masennusjaksoa ja ’parantunut’, mutta serotoniinia käytän vielä. Ongelmani on jo vuosia kestänyt ahdistus kahdenkesken olemisesta. Joukossa olen mielelläni. Lapsena vietin paljon aikaa kaksin ystävien kanssa, mutta lukion jälkeen huomasin, että se ahdistaa minua kamalasti.

Tiedostan ongelmani ja pyrin voittamaan sen sopimalla kahdenkeskisiä tapaamisia. Joka kerta hetken lähestyessä toivon kuitenkin, että se peruuntuu. Yleensä näkemiset ovat olleet kivoja ja olen iloinen, että lähdin, mutta olen helpottunut, kun tilanne on ohi.

Asia harmittaa minua, vaikka olen silti saanut pidettyä läheisimmät ystäväni. Uusien kaverisuhteiden luominen on tietysti hankalaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minäkin haluan olla tavallinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Viihtyykö paremmin ryhmässä vai kahden kesken on osin myötäsyntyistä. Ekstravertit eli ulospäinsuuntautuneet nauttivat toisten seurasta; isotkaan joukot eivät ahdista ja uusiin ihmisiin tutustuminen on innostavaa. Introvertit taas kokevat sosiaalisen kanssakäymisen, etenkin siihen usein kuuluvan pinnallisen seurustelun, raskaaksi. Monet sijoittuvat näiden ääripäiden välille, ja mainittu taipumus myös vaihtelee tilanteiden mukaan.

Kahden kesken ja ryhmässä oleminen vaativat erilaisia taitoja. Pienessä porukassa puheenaiheet ovat usein syvällisempiä tai henkilökohtaisempia kuin isommissa ryhmissä, mikä osaltaan selittää ihmisten mieltymysten eroja. Rikkaan sisäisen maailman omaavat introvertit uppoutuvat helposti teemoihin, jotka eivät ole parhaita smalltalkin aiheita.

Aiheiden lisäksi vaikuttavat vuorovaikutustaidot kuten se, miten huomioi muita ja ilmaisee itseään. Tämäkin on osin luontaista. Toisten on helppo antaa tilaa muille, kun taas toiset pitävät itsen esiin tuomisesta. Jokainen voi muokata toimintaansa tunnistettuaan kehittämistarpeensa.

Huomion kohteeksi joutuminen aiheuttaa monille ahdistusta, mikä osaltaan liittyy kokemukseen siitä, kuinka hyvin täyttää tilanteen – kuvitellut tai tosiasialliset – odotukset. Ammattiauttajan pakeille hakeutuva kärsii usein ryhmissä aktivoituvasta jännittämisestä. Mutta sama voi päteä pulmaasi, onhan siinäkin kyse vuorovaikutustilanteesta odotuksineen. Minkä tahansa pelon kukistamisessa auttaa pelon aiheuttajaan totuttelu. On hyvä, että olet pyrkinyt sellaiseen. Prosessi on kuitenkin kesken niin kauan kuin kielteiset kokemukset voittavat myönteiset. Altistuksen lisäksi on hyvä eritellä asiaa: Mikä tilanteessa erityisesti ahdistaa? Millaisia odotuksia siihen liittää? Ovatko ne realistisia? Miten odotukset vastaavat omia taitoja? Miten niitä voisi kehittää?

Voisit myös pohtia, millainen olet luonteeltasi. Kerrot nauttivasi yhdessäolosta joukossa. Voisiko ongelmasi johtua siitä, että olet luonteesi vuoksi omimmillasi ryhmissä? Yksi vaihtoehto on asian hyväksyminen. Jos pidät enemmän ryhmässä olemisesta, tarvitseeko sinun viettää aikaa ystäviesi kanssa kahden kesken?

Masennus tekee voimattomaksi ja vie kiinnostuksen asioihin. Ajanvietto muiden kanssa on monesti masentuneelle vaikeaa. Tärkeää on eritellä myös depression osuutta siihen, miten jaksaa olla toisten seurassa. Masennuksen vaikutus on hyvä tunnistaa, jottei anna sen vääristää itseymmärrystä. Kukaan ei ole oma itsensä masentuneena.

Näin eteenpäin

  • Analysoi ahdistavan tilanteen osatekijöitä ja mieti, mitä niistä voisit muuttaa.
  • Pohdi, millainen olet luonteeltasi.
  • Erittele masennuksen vaikutusta ongelmaasi.
  • Hanki itsellesi terapeuttista keskusteluapua, jos et ole vielä sellaista saanut.


J

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla