Yhä useamman rannetta tai sormea koristaa älylaite, joka mittaa aktiivisuutta ja palautumista. Mihin tulokset perustuvat ja miten luotettavia ne ovat?

Syke talteen tarkimmin rinnasta

USEIMPIEN aktiivisuusrannekkeiden sykemittarit toimivat pulssioksimetrianimisen tekniikan avulla. Ihon läpi tunkeutuva infrapunavalo mittaa hienovaraisia muutoksia veren värissä.

Värit kertovat veren happipitoisuudesta, joka kasvaa kun syke nousee; Hapelle ja energialle on tarvetta, kun sydän pumppaa nopeammin. Näin laite tyypillisesti myös olettaa, että harjoitat toimintaa, joka kuluttaa energiaa.

Kuitenkin myös monet muut tekijät voivat vaikuttaa veren happipitoisuuteen tai muuten muuttaa verisuonien ulkonäköä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi kun nostaa painoja, lihassupistukset muuttavat raajoihin kulkeutuvan veren määrää. Tämä näkyy verisuonten laajenemisena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällöin rinnassa käytettävät sykehihnat mittaavat tarkemmin kuin ranteessa käytettävät laitteet.

MITÄ TUTKIMUKSET SANOVAT? Sykkeenmittauksen tarkkuudessa aktiivirannekkeet ovat pärjänneet joissakin tutkimuksissa hyvin.

Journal of Personalized Medicine -lehdessä 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että kuudella laitteella virhemarginaali sykkeenmittauksessa oli

vähemmän kuin viisi prosenttia. Tutkittavat laitteet olivat AppleWatch, BasisPeak, FitbitSurge, MicrosoftBand, MioAlpha2, PulseOnjaSamsungGearS2.

Kuluttaja-lehden tekemä tutkimus vuonna 2019 puolestaan paljasti, että edullisimman kastin rannekkeet eivät mitanneet sykettä kovin tarkasti.

Mittaatko unta vai liikkumattomuutta?

UNIMITTAREITA on moneen lähtöön: on ranteeseen tai sormeen pujotettavien ohella on olemassa laitteita, jotka asetetaan patjan alle.

Jotkut järjestelmät ilmoittavat hereillä olon, kevyen unen, REM-unen eli vilkeunen ja syvän unen määrän.

Parhaimmat unimittarit seuraavat liikettä ja sykettä unen aikana. Joihinkin laitteisiin on sisällytetty ominaisuuksia, jotka tarkkailevat myös ympäristötekijöitä, huoneen lämpötilaa ja valaistusta.

VTT:n kehittämipäällikön Teppo Valtosen mukaan unimittarissa kannattaa olla liike- ja kiihtyvyysanturien lisäksi sykkeen mittaus. Sillä sykevariaatio antaa unesta jonkin verran lisätietoa.

Haasteena tässäkin on ihmisten yksilöllisyys.

– Kaikille sykevariaatiokaan ei välttämättä anna hyvää vastetta eri univaiheiden tunnistamiseen, Valtonen huomauttaa.

MITÄ TUTKIMUKSET SANOVAT? TTL tutki vuonna 2019 Ylen toimeksiannosta unimittareita, jotka olivat Oura-sormus, Emfit ja Polar.

Laitteet mittasivat hyvin kokonaisunen määrän, mutta tämän tutkimuksen perusteella käyttäjän kannattaa suhtautua mitattuun vilkeunen määrään varauksella. Olennaista on myös tiedostaa, että nämä laitteet eivät mittaa unta suoraan, ne mittaavat toimettomuutta ja tulkitsevat tämän unena.

Kalorimittaus ei onnistu kotikonsteilla

ÄLYLAITTEET saattavat kertoa sykkeen suhteellisen tarkasti, mutta niiden tulokset voivat heittelehtiä isostikin kalorienkulutusta mitattaessa.

Journal of Personalized Medicine -lehden julkaisema tutkimus paljasti, että tarkimmankin laitteen tulos kalorinkulutuksessa heitti 27 prosenttia ja vähiten tarkalla 93 prosenttia.

Samanlaisia virheitä havaittiin Kuluttaja-lehden vuonna 2019 julkistetussa tutkimuksessa.

Parhaat laitteet käyttävät liikettä analysoivia monimutkaisia algoritmeja ja muuttavat pulssitulkintaa sen mukaisesti.

Leedsin yliopiston vuonna 2018 julkaistu 60 tutkimuksen meta-analyysi kertoo, että laitteet ovat tarkempia kalorinmittauksessa, jos ne tulkitsevat myös kehon lämpöä.

Valtosen mukaan tarkan tuloksen saaminen nykyisillä päälle puettavilla mittareilla on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Tämä johtuu siitä, että kalorinkulutus on vaikea mitattava.

Hengityskaasumittaus on ollut kultainen standardi, mutta sitä ei voida kovin kevyellä laitteistolla tehdä.

– Esimerkiksi pelkkään liikkeeseen, kiihtyvyyteen ja sykkeeseen perustuvat menetelmät lienevät parhaimmillaankin vain suuntaa antavia, Valtonen huomauttaa.

Asiantuntija: Teppo Valtonen, Kehittämispäällikkö, TTL.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla