Läheisyys ja aito yhteys kumppaniin katoaa välillä kauppalistojen ja pyykkikasojen alle. Yllättävän pienetkin sanat ja eleet auttavat palauttamaan ne. Tässä viisi keskustelunavausta, joilla pääsette lähemmäs toisianne.
Sanaillaanko teilläkin säännöllisesti siivousvuoroista tai liian hövelistä rahankäytöstä? Tai huolettaako parisuhteen etäinen tunnelma, muttet tiedä, mitä asialle voisi tehdä?
Psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan mukaan useimpien arkisten parisuhdehaasteiden taustalla on tunneyhteyden katkeaminen. Se voi näkyä etäisyytenä tai riitoina, jotka toistuvat samanlaisina.
Vaikkei suurempia pulmia olisikaan, tunneyhteyden pönkittäminen kannattaa aina. Eklund-Mikola laati viisi kysymystä, jotka on hyvä kysyä kumppanilta säännöllisesti. Ne auttavat vaalimaan yhteyttä, läheisyyttä, vuorovaikutusta – ja rakkautta.
Eklund-Mikola pohjaa ajatuksensa tunnekeskeiseen pariterapiatutkimukseen ja kiintymyssuhdeteoriaan.
Kysy kysymykset myös itseltäsi ja avaa vastaukset kumppanillesi.
1. Miten sinä sen koit?
Aika ajoin on hyvä kartoittaa, millaista on olla kumppanin housuissa. Tutustua uudelleen.
Aivomme on ohjelmoitu toimimaan omista kokemuksistamme käsin. Tämän vuoksi vuosikymmeniäkin yhdessä olleet parit voivat kuvitella, että kumppani ajattelee ja kokee samalla tavalla kuin itse.
Jos vaikkapa juhlissa joku puhuu mielestäsi töykeästi, kysy kotona, miten kumppanisi sen koki. Millaista oli olla siinä tilanteessa hän? Saatat saada yllättäviä vastauksia ja oppia uutta.
Miten sinä sen koit -kysymystä voi soveltaa melkein mihin tahansa. Millainen teatteriesitys oli sinun silmin? Millaista oli olla sinä viimeisimmässä riidassamme?
– Yksi perustarpeistamme on tulla ymmärretyksi: kokea, että joku näkee minut ja kiinnostuu siitä, miltä minusta tuntuu. Kysymällä kumppanin kokemuksista kerrot, että hän on merkityksellinen ja tärkeä, Eklund-Mikola sanoo.
Oman kokemusmaailman jakaminen on erityisen kannattelevaa, kun on kyse hankalista tunteista. Eklund-Mikola siteeraa kuuluisaa kiintymyssuhde- ja vuorovaikutustutkija Daniel Siegeliä: se mikä on jaettavissa, on kestettävissä.
– Kun jaamme tunteemme, saamme niihin säätelyapua toiselta, mikä helpottaa tunteen kanssa pärjäämistä.
2. Mitä kaipaat eniten, kun kaipaat seksiä?
Uskaltaisinkohan kysyä, onko puolisoni tyytyväinen seksielämäämme? Eklund-Mikolan mukaan vuorovaikutuksen solmut heijastuvat herkästi juuri seksiin, koska se on intiimiä ja haavoittuvaista maaperää.
Jos puhuminen on vaikeaa, se kannattaa sanoa ääneen: haluaisin puhua seksistä, mutta se tuntuu vaikealta.
– Samalla on hyvä ilmaista, että tämä ei ole moitekeskustelu. Voi vaikka sanoa, että meidän välisemme läheisyys ja yhteys on minulle tärkeää, ja sen takia haluaisin puhua seksistä.
Neutraali pelinavaaja on: mitä kaipaat eniten, kun kaipaat seksiä? Siihen ei ole oikeaa tai väärää vastausta, mutta parhaimmillaan vastaus paljastaa toisen tarpeet.
Vastaus voi yllättää, koska seksuaalisuuden kautta tyydyttyy monenlaisia tarpeita. Yksi haluaa tuottaa toiselle nautintoa. Toinen taas kaipaa sukellusta arjen kiireistä nautinnon kuplaan.
Se, jolle puhuminen ja tunteiden jakaminen on vaikeaa, rakentaa tunneyhteyttä usein seksin, fyysisen kosketuksen ja hellyyden kautta. Jos taas kumppani hakee tunneyhteyttä luontevimmin sanallisesti, voi tulla yhteentörmäyksiä. Keskustelija saattaa kokea lähestymiset pelkkänä seksin vonkaamisena ilman tunnetason kiintymystä.
– Kun pariterapiassa puretaan tällaista solmua, lähes aina ”seksin hinkujaksi” määritelty osapuoli kuvaa yksinäisyyttä ja kaipausta kumppaniin. Loppujen lopuksi on siis kyse vain siitä, että meillä on erilaisia tapoja hakea yhteyttä rakkaaseen ihmiseen, Eklund-Mikola sanoo.
Hän rohkaisee juttelemaan myös halusta: oletko spontaani vai vaatiiko syttyminen virikkeitä ja lämmittelyä? Keskustelu saattaa olla monelle heureka.
– Toiset virittyvät pelkästä ajatuksesta, kun taas toisille eroottisen ilmapiirin ruokkiminen vaatii esimerkiksi kynttilänvaloa tai sen, että näkee toisen alasti.
3. Mikä painaa mieltäsi?
Jos kumppani tulee kotiin alakuloisena tai väsyneenä, kysy millainen hänen päivänsä on ollut. Viestität, että hänen kokemuksensa ovat myös sinulle tärkeitä ja osoitat, että olet siinä häntä varten. Jos kumppani murahtaa, että päivä oli ihan tavallinen, yleensä luovutamme. Yhteyttä ei muodostunut.
– Ole mieluummin sinnikäs. Sano empaattisesti: näytät surulliselta, kaikki ei taida olla ok. Tai hyödynnä jotain kehollista viestiä: huomaan, että käännät katseesi pois, kun yritän jutella. Onko kaikki kunnossa?
Kun hakeudumme lämpimästi ja aktiivisesti tunneyhteyteen, viestimme välittämistä. Tällöin pienet asiat eivät eskaloidu niin helposti riidoiksi.
Väsyneinä ja kuormittuneina vetäydymme usein omiin oloihimme. Tavallisimmin syynä on torjutuksi tulemisen pelko. Jos toisen lähelle meneminen tuntuu vaikealta silloin, kun ei ole parhaimmillaan, siitäkin kannattaa puhua.
Kun sanoo pelkäävänsä, ettei tule hyväksytyksi tällaisena, saa yleensä empaattista vastakaikua.
– Toisesta voi itse asiassa tuntua aika ihanalta, jos kerrot, että haluaisin tulla kainaloosi keräämään voimia.
4. Minkä tunteen riita toi pintaan?
Kun seuraavan kerran riitelette, mieti jälkeenpäin, selvisikö sinulle riidan todellinen syy ja se, mikä siinä oli toiselle merkityksellistä. Jos ei selvinnyt, kysy.
Jos kumppanisi kimpaantui pöydälle jätetyistä tiskeistä, kysy, minkä tunteen ne hänessä herättivät. Emme opi ymmärtämään toisen kipupisteitä, jos puhumme riidoissa vain asioista, emmekä niiden herättämistä tunteista.
– Kaikissa ”sukkamyttyriidoissa” on aina syvällisempi taso, joka kolahtaa kiintymyssuhteen ydinkipuihin. Sen takia pinnalliseltakin tuntuvat riidat kannattaa viedä syvään päätyyn.
Esimerkiksi siisti koti voi luoda jollekulle mielenrauhaa. Jos kumppani viis veisaa siisteystoiveesta vuodesta toiseen, se kolahtaa ydinkipuun: Etkö välitä minusta? Enkö ole sinulle tärkeä?
– Kun riidan syvempiä tasoja avataan, toisen on huomattavasti helpompi ymmärtää, miten isosta asiasta oikeasti on kyse. Tämä havainto johtaa todennäköisesti myös muutoksiin.
Ne parit, jotka pystyvät ilmaisemaan tarpeitaan ja avaamaan syviä kipukohtiaan, selviytyvät yleensä kriiseistä ja vaikeuksista helpommin.
5. Mistä olet viime aikoina innostunut tai ilahtunut?
Etenkin ruuhkavuosissa arkiset keskustelut jäävät usein hymähtelyksi tai tuijotamme kännykkää samalla kun ”juttelemme”. Päivittäisistä ilonaiheista kysyminen on helppo keino opetella läsnäoloa puolin ja toisin. Sen voi tehdä vaikka päivällisellä tai illalla sängyssä.
Laita itsekin kännykkä pois ja keskity kumppaniisi. Liity myös hänen iloonsa. ”Vau, miten hienoa!” Kohota tietoisesti kumppaniasi ja hänen positiivista kokemustaan. Se luo yhteenkuuluvuutta ja osoittaa välittämistä. Toisen kohottamisella on myös syvempi merkitys.
– Kun tuemme onnistumisia, vahvistamme kumppanin rohkeutta ja itsetuntoa.
Elämässä uskaltaa ottaa riskejä ja kokeilla uusia asioita, kun tietää, että kävi miten tahansa, voi aina palata kumppanin tukemaksi.
Artikkeli on julkaistu Hyvä terveys -lehden numerossa 3/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
