Maria Sid: ”Opettelin kuuntelemaan herkällä korvalla”

Näyttelijä-ohjaaja Maria Sid, täytti keväällä 50 vuotta ja aloitti äskettäin uuden työnsä Tukholman kaupunginteatterin varajohtajana.

–Ainoa ikänumeroihin liittyvä kielteinen juttu on, että palautuminen vie paljon aikaa. Juhlin harvoin – mikä oikeastaan ei ole hyvä juttu. Onneksi kuitenkin enemmän kuin jokunen vuosi sitten, sanoo Maria.

Aiemmin hän painoi paljon töitä ja jätti kokonaan pois vapaa-ajan ja ihmisten tapaamiset.

–Juon harvoin, ja kun sekin jäi kokonaan, elämä alkoi maistua suorittamiselta. Hymyni hyytyi kokonaan, sielu jähmettyi ja vaimeni. 

Kaikki tuntui muuttuvan harmaammaksi, eikä elämässä ollut tarpeeksi vastavoimia, jotka tekevät siitä värikkäämpää.

–Työhöni kuuluu löytää ilo työnteosta ja inspiroida muita. En voi tehdä sitä, jos en itse ole inspiroitunut. Harmaana olisin siis huono työntekijä.  

Yhdessä olemme vahvempia  

Vuosi sitten Maria oli onneton ja suri töihin liittyviä juttuja. Asiat menivät väärään suuntaan, ja hän tajusin, että ohjaajana hänen pitäisi toimia herkempänä.

–Pitää esimerkiksi kuunnella työkavereita entistä tarkemmalla korvalla ja hyväksyä kaikki työhön liittyvät tunteet, Maria kertoo.

–Mietin, millainen johtaja haluan olla. En ainakaan kovapintainen tunteensa peittävä, sillä sellainen vie ihmisten kohtaamisesta aitouden.

Kolme vuotta sitten Maria muutti Helsingistä Tukholmaan ja tunsi aluksi kuuluvansa sisukkaisiin suomalaisiin. Niihin, jotka mieluummin toimivat kuin keskustelevat. Ruotsalainen keskustelukylpy hämmensi, kunnes Maria alkoi avautua asioistaan.

–Nuorempana ajattelin pysyväni yksin vahvempana, mutta ei se menekään niin. Yhdessä olemme vahvempia.

–Näyttelin kerran naista nimeltä Pistache. Hän oli pähkinäisen nimensä mukaisesti päältä kova ja sisältä pehmeä. Olen ollut pitkälti samanlainen, mutta päättänyt antautua elämään haavoittuvaisena. On ihan ookoo nauraa ja itkeä paljon.

Kolaukset opettavat selviytymään  

Joskus elämä tuntuu Marian mielestä hauraudessaan lähes julmalta. Hän yrittää silloin ajatella, että kolaukset opettavat selviytymisen taitoja. 

–Olin 28-vuotias erotessani nuoruuden lyhyestä liitosta. Luulin rakkauden kestävän hautaan asti, mutta liiton väkivaltaisuus järkytti. Minut lytättiin henkisesti niin alas, etten uskonut nousevani enää. Tuntui, etten näkisi maailmassa enää mitään kaunista, saati voisi rakastua uudelleen.

 Maria uskoo, että kriisistä selviytyminen teki hänestä vahvan. 

Lue lisää Marian Hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 12/2018.