Hetken aikaa Anja Nysténiä väsytti. Hän oli myöhään illalla lentänyt kotiin seminaarista, jossa oli kerrottu saastuneista maa-alueista eri puolilla Eurooppaa. Valtavia torjunta-aineiden saastuttamia kenttiä. Ne eivät Nysténiä yllättäneet, mutta mitähän niillekin voisi tehdä?
Herätyskello vaati nousemaan, sillä ympäristöanalyytikkoa odotti seuraava kokous. Aviomies totesi, että kiirettä pitää. Vaimo viilettää kuin kemikaalisodan James Bond, mutta ehtisikö hän pelastaa koko maailman! Nysténiä nauratti. Ainakin hän nauttii tehtävistään, päivätyöstä ympäristöasiantuntijana ja harrastuksestaan.
Leipätyönä on arvioida, millaisia hyötyjä eri ympäristöprojekteista voisi olla. Kenttänä on lähes koko maailma. Harrastuksena on auttaa tavallista kuluttajaa ymmärtämään, millaisia aineita kemikaalit ovat ja kuinka niitä käytetään turvallisesti. Harrastus on tuottanut kaksi Kemikaalikimarakirjaa ja samannimisen blogin, jossa Nystén kertoo käyttämistämme aineista ja ampuu alas vääriä uutisia kemikalisoituneesta elämästämme.
Taistelukenttä on ääretön.
Moni ahdistuisi, mutta Nystén ei. Hän luottaa tutkittuun tietoon ja huomioi tosiasiat omissa hankinnoissaan. Jokainen voi aloittaa omista valinnoistaan.
– Me alalla toimivat olemme monesti tavallista kuluttajaa varovaisempia kemiallisten aineiden kanssa. Eläköitynyt kollegani totesi juhliin lähtiessään, että kun hän vielä lakkasi kynsiään, niin mielessä pyöri, kuinkahan tämäkin on sallittua.
Anjalla on yksi kynsilakka – väritöntä. Se toimii sukkahousujen silmäpaon stopparina.
Lakkaaminen ei innosta, koska se vaatisi jatkuvaa kynsien huoltamista, ja siihen Anja sanoo olevansa liian laiska. Toinen syy on lakkojen kemikaalit.
– Ne voivat ajan myötä herkistää elimistöä ja johtaa allergisiin reaktioihin, sanoo Nystén.
Lakat ja niiden poistamiseen tarvittavat liuottimet ovat vain kaksi tuotetta terveysriskejä aiheuttavien kemikaalien pitkässä litaniassa. Nystén alkoi suhtautua varovammin moniin muihinkin aineisiin, kun hän kirjoitti Kemikaalikimaraa (Teos 2008).
Sysäyksen kirjan tekoon antoi ystävä, joka oli lukenut ruokaöljyjen ftalaateista. Lisätäänkö ftalaatteja ruokaöljyyn, kauhisteli ystävä. Ei, muovien pehmittämiseen käytettäviä aineita saattaa irrota väärin valituista materiaaleista, kuten pakkausten tiivisteistä.
Nystén jäi vuodeksi vuorotteluvapaalle ja teki kirjan aineista, joiden kanssa me kaikki joudumme arjessa jatkuvasti tekemisiin. Yhtenä syynä valistajaksi ryhtymiseen oli tieto siitä, että miesten siemennesteen laatu oli heikentynyt merkittävästi Tanskassa. Valitettavasti Suomi seuraisi perässä.
– Jos elämäntapamme vaikuttaa merkittävästi ihmisen hedelmällisyyteen, hälytyskellojen pitäisi soida.
Myös hyväuskoisuus vaatii ravistelua. Kaikki kehitys ei ole hyvästä. Monet kemianteollisuuden aikoinaan hyvinä pitämät tuotteet on myöhemmin kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu ja tiedon lisääntyessä kiellettyjen aineiden lista pitenee.
– Sekin ihmetytti, että osa ihmisistä viittaa kintaalla terveysriskeille. Eivätkö he todella välitä, vaikka tietoa on?
– Toisaalta jotkut luulevat, että kaikki kaupoissa myytävät tuotteet ovat turvallisia, koska joku viranomainen on hyväksynyt ne myyntiä varten. Näin ei ole, muistuttaa Nystén.
Ihminen ei aina toimi järkiperäisesti. Kerran Nystén kuunteli tupakkaa sytyttävän ihmisen huolta siitä, mahtaako suojakelmusta irrota jotakin epäterveellistä hänen juustoonsa. Haloo!
Ehkä puhtaampi elämä kannattaisi aloittaa tupakan sammuttamisella.
Osa kemikaalien riskeistä onkin tietoisesti valittuja – tiedämme, että esimerkiksi tupakka, alkoholi, huumeet, häkä, pesuaineet ja polttoaineet voivat sairastuttaa tai viedä hengen. Ihmiset suhtautuvat näiden riskeihin eri tavalla kuin niihin, joita he voivat saada tietämättään.
Tiedostamattomasti myrkkyjä voi tulla sekä ympäristöstä että kulutustavaroista. Asbesti, lyijymaalit ja radon eivät näy eivätkä tunnu. Kulutushyödykkeiden riskeistä saamme lukea uutisista melkein päivittäin: elintarvikkeista, kosmetiikasta, leluista ja muista arkisista tavaroista löytyykin jotakin haitallista, kuten mikromuoveja.
Varovaisuus on paikallaan, mutta joskus myös ylitse menevää. Esimerkiksi yksittäisistä elintarvikkeiden lisäaineista kohutaan tasaiseen tahtiin. Viime aikoina kohua ovat nostattaneet natriumglutamaatti ja sitruunahappo.
– Tai odottava äiti saattaa soittaa huolestuneena neuvolaan, koska leivän pinnalla on ollut pellavansiemeniä. Raskaana olevia kun on suositeltu välttämään kadmiumia sisältäviä pellavansiemeniä. Siemeniä pitäisi syödä paljon enemmän kuin mitä leivän päällä on, jotta siitä olisi haittaa.
Eri suunnilta tulevien riskien arviointi voi tuntua ylivoimaiselta. Nystén joutui miettimään kuluttajan ahdistusta, kun raskaana oleva nainen otti yhteyttä. Odottava äiti totesi Nysténin syyllistävän kuluttajia, vaikka asiantuntijan pitäisi painostaa tiedoillaan lainsäätäjiä. Sitä kautta asiat voitaisiin saada kuntoon.
– En halua syyllistää kuluttajia. Haluan vain tarjota asiallista tietoa, koska niin monenlaista ja aivan asiatontakin on liikkeellä. Netistä löytyy hyödyllisen tiedon lisäksi paljon ikävää hysterisointia.
Asiaa ilman hypetystä ja hysteriaa, siinä Nysténin motto. Ilman hypetystä tarkoittaa, ettei pelkillä omilla valinnoilla voi pelastaa koko maailmaa, valitettavasti.
llman hysteriaa tarkoittaa, että kirjoittaja pyrkii tarkistelemaan asioita kiihkotta.
– Selvitän faktat ja kerron niistä. Varoitankin, jos tuntuu aiheelliselta. Kun hiusvärien terveysriskeistä viime vuonna raportoitiin, uutisoinnin takana oli osaltaan Nystén.
Hän oli vuonna 2014 toimittanut Kilpailu ja kuluttajavirastoon ilmoituksen harhaanjohtavasta mainonnasta. Monet synteettiset väriaineet ovat herkistäviä, mutta tuotteissa ne halutaan häivyttää.
Omien hiustensa värin hän antoi kasvaa Kemikaarikimaraa kirjoittaessaan. Olisi ollut outoa jakaa pää värjättynä kirjan sanomaa.
Kunpa kukaan ei puhuisi maantienvärisistä hiuksista. Sellaista väriä ei olekaan, on vain upeita luonnon sävyjä.
– Harmaantumistakaan ei kannattaisi vältellä. Katsokaa vaikka näyttelijä Helen Mirreniä!
Nysten haluaa kuitenkin olla huoliteltu. Hän meikkaa päivittäin, käyttää hiusten muotoilutuotteita ja huulipunaa. Kasvot puhdistuvat apteekin perusvoiteella, ja päivävoide löytyi luonnonkosmetiikasta.
Käsisaippua, sampoo ja hammastahna ovat marketin peruskamaa. Deodoranttia hänen ei tarvitse käyttää. Tämän hän huomasi jo teininä.
– Altistan itseäni kemikaaleille melko vähän. Sen minkä käytän, käytän hyvällä omallatunnolla ja iloisena.
Kemikaalikuormaa saa sittenkin vähennettyä melko yksinkertaisesti. Nystén neuvoo karsimaan. Kannattaa käydä läpi kulutustottumuksensaja kaappinsa vähitellen: ruoka, pesuaineet, kosmetiikka, tekstiilit... Pois sekä kyseenalaiset tuotteet että kaikki tarpeeton.
Nysténkin on hävittänyt kaapistaan pyykinhuuhteluaineen. Siivouskaapista löytyy yleispesuainetta ja vessaa varten oma stydimpi tuotteensa, mutta ei mitään antibakteerisia. Desinfioivia aineita ei kotona tarvita. Ei myöskään hajustettuja tuotteita, ei raikasteita eikä erityisaineita lattianpesuun, ellei lattian materiaali sellaista vaadi.
– Ikkunat pesen joskus pelkällä vedellä, joskus käytän apuna pesusuihketta.
Astioistaan Nystén on karsinut teflonpäällysteiset, eikä kenkiä suihkutella fluoriyhdisteitä sisältävillä aineilla. Tölkkiruokaa perheessä syödään harvoin, koska tölkin pinnoitteesta saattaa irrota bisfenoli A:ta. Mikrossa lämmitetään syötävää vain keraamisissa astioissa. Kotia on sisustettu kestäväksi.
Toinen kodin sohvista on yhdeksänkymmentäluvulta, ja ajatuksena on verhoiluttaa se uudelleen.
– Halvoissa huonekaluissa kankaat ja täytteet menevät huonoiksi parissa vuodessa, ja kohta natisevan sohvan saa kantaa energiajätteeksi.
Uutta ostaessa Nystén suosittelee tarkistamaan, onko tuotteessa ympäristömerkkiä. Se on aina plussaa.
Hänellä on tapana tutkailla tuotteiden laatua, tuoksua ja huolittelua. Haju ei välttämättä paljasta mutta voi vihjata jostakin, ja muovinen vispiläkin voi olla huoliteltu tai huonosti tehty.
Ruokaostoksilla Nystén ei kuitenkaan yleensä tutki pakkausten ainesosalistaa. Periaatteena on syödä ravinteikasta ja maukasta perusruokaa ja minimoida värjätyt tai pitkälle jalostetut: karkit, limsat, keksit, kakut, kevyttuotteet, pussikeitot...
– Kun on valinnut linjansa, on aika helppo päättää ostoksistaan. Tarvitaan vain hienosäätöä sen verran kuin luontevalta tuntuu.
– Ei elämästä pidä tehdä liian vaikeaa.
