keräily, hamstraus
Kuva Shutterstock

Meillä on takana yhteisiä vuosia yli 30. Olemme olleet kahden muutaman vuoden, kun lapset ovat lentäneet pesästä. Minua vaivaa ajatus, että en ole enää tärkeä miehelleni, vaikka hän niin sanoo, kun sitä kysyn. Tuntuu, että miehen suurin mielenkiinnon kohde on tavaroiden keräily meidän yhteiseen kotiimme. Ymmärrän sitä tiettyyn pisteeseen, mutta hän ei pidä minkäänlaista järjestystä ja siitä tulee riitaa.

Meillä on ollut monta vaikeaa vuotta takana, sairautta, kuolemia, työuupumusta. Niihin olemme saaneet apua ammattiauttajilta. Olemme puhuneet keskenämme tästä keräilyvimmasta, ja olen jopa uhannut muuttaa pois, jotta pääsen liiasta tavarasta eroon. Mutta samalla menetämme luultavasti myös parisuhteemme. Mikä auttaisi meidät parempaan yhteiselämään tästä eteenpäin?

ONKO PAREMPI OLLA YKSIN – KUMMANKIN

Kirjeesi teema koskettaa varmaan meitä kaikkia tavarataivaan kasvatteja. Ostaminen on tehty niin helpoksi, edes sohvalta ei tarvitse nousta. Gösta Sundqvist kirjoitti jo 1980-luvulla osuvasti: ”Vaimo älä ole onneton, meillä melkein kaikki laitteet on.” Miehen tavoite laulussa oli hankkia tuvan täydeltä elektroniikkaa korvaamaan romantiikan.

Kerrot teidän jääneen lasten lähdön jälkeen kaksin. Takana on pitkä liitto, ja edessä tietyllä tavalla uudet elämänvalinnat. Kerrot, että sinua vaivaa ajatus, että et ole enää miehellesi se tärkein. Nimimerkkisi perusteella olet miettinyt jopa eroa. Miehesi sen sijaan tuntuu olevan tyytyväinen tilanteeseen ja hamstraamisharrastukseensa. On hienoa, että olette keskustelleet asiasta, vaikka se ei näytä johtaneen muutoksiin. Tarpeidesi huomioimisen sijaan tunnet jääväsi altavastaajaksi. Se syö ihmistä. Parisuhteen kun pitäisi perustua vastavuoroisuuteen ja yhteispeliin. Tämä on juuri se tavoite, joka teidän nyt pitäisi löytää uudelleen.

Usein erilaiset psykologiset kriisit ja teemat laukaisevat meissä suojaavia toimintatapoja. Ostaminen, ja siitä saatu mielihyvä, on yksi tällainen. Sen sijaan, että käsittelisimme vaikeita tunteitamme, kuten menetystä, surua, riittämättömyyttä ja hylkäämistä, voimme aktivoida verkkokaupan napin painalluksella mielihyvää, kiinnostusta ja jännitystä. Kun tavara on käsissämme, pelkäämämme tunteet jäävät edelleen olemaan, mutta niistä pääsee hetkeksi eroon uudella ostoksella. Tästä muodostuu helposti loputon kehä.

Miehesi ilmeisesti purkaa tyhjäksi jäänyttä isän rooliaan keräilyvimmaan, mutta miten on sinun laitasi? Et kuvaa kirjeessäsi sitä, miten lasten lähtö on vaikuttanut sinuun. Voisi olla hyvä, että alkuun kävisit juttelemassa tästä elämänmuutoksesta ammattiauttajan kanssa. Saisit ymmärrystä omaan kriisiisi ja aikaa pohtia, mitä sinä haluat tulevaisuudessa. Keskusteluterapia antaa myös tukea, jota miehesi ei nyt osaa antaa sinulle. Ehkä tämän jälkeen sinun olisi helpompi keskustella tilanteestanne uusista näkökulmasta. Nykyinen kun johtaa helposti vain riitoihin. Aluksi voisitte lukea jotain asiaa liittyvää. Esimerkiksi kirja Sata kysymystä parisuhteesta (Duodecim 2016) tai Hehkua elämään (Docendo 2016). Parisuhteen kaarta voi miettiä vaikka amerikkalaisen ohjaajan Richard Linklaterin Rakkautta-elokuvatrilogian (…ennen aamua, ennen auringonlaskua ja ennen keskiyötä) avulla. Miten pienestä asiat voivatkaan olla kiinni niin hyvässä kuin huonossa. Mutta yhteys on mahdollista vain keskustelun kautta.

Näin eteenpäin

  • Pohdi miten uusi elämäntilanne vaikuttaa sinuun ja toiveisiisi.
  • Kun sinulla on selkeämpi kuva siitä, mitä haluat, houkuttele miehesi kertomaan, mitä hän haluaa.
  • Luokaa yhdessä uusi unelma siitä, millaista elämänne kahdestaan on.
  • Pilkkokaa tuo tulevaisuudenkuva teoiksi, joita voitte alkaa toteuttaa arjessa yksin ja yhdessä.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys