Kiroilusta voi olla yllättävää hyötyä. Se muun muassa auttaa sietämään kipua.
P er***e! Tuttu voimasana lipsahtaa huuliltani, kun lyön varpaani mojovasti ovenpieleen. Psykologi Richard Stephens englantilaisesta Keelen yliopistosta on sitä mieltä, että kiroilu on toisinaan hyödyllistä.
– Joidenkin mielestä me ihmiset kiroilemme muuten vain. Itse olen aina ajatellut, että kiroilemme jostain syystä.
Stephens on tehnyt tutkimusryhmänsä kanssa kokeita, joissa osallistujat pitivät kättään mahdollisimman pitkään jääkylmässä vedessä. Ihmiset, jotka kiroilivat, sietivät kipua muita pidempään. Toisessa kokeessa osallistujat polkivat kuntopyörää tai suorittivat käsivoimatestin. Kunnon sadattelu auttoi tässäkin kokeessa ponnistelemaan muita kovemmin.
– Kiroilemme myös pelotellaksemme kiusaajia tai hallitaksemme tilanteita. Toisaalta kiroilu voi olla sosiaalinen juttu ja osa kaveriporukan yhteistä kieltä, Stephens kuvailee.
Vapauttaa estoista
Syytä sille, miksi kiroilu on hyödyllistä, ei tiedetä varmasti. Yhden teorian mukaan kiroilu voi laukaista elimistössämme taistele tai pakene -reaktion, joka saa meidät juoksemaan nopeammin tai taistelemaan kovemmin.
– Olemme kuitenkin osoittaneet, että kiroilusta on hyötyä myös ilman kehossa havaittavia muutoksia. Taustalla on siis myös puhtaasti psykologisia mekanismeja, Stephens sanoo.
Tuoreessa tutkimuksessa kirosanojen toistelu käsivoimatestin aikana lisäsi osallistujien uppoutumista tehtävään, kohotti mielialaa ja paransi itseluottamusta. Lisäksi se lisäsi heidän halukkuuttaan ottaa riskejä.
Stephensin mukaan onkin mahdollista, että kiroilu vapauttaa meitä estoista, jolloin uskallamme ponnistella vielä vähän enemmän, kivusta huolimatta.
Kiroilu rikkoo tabuja
Kirosanat ovat yleensä sanoja, jotka rikkovat jotain tabua. Ne liittyvät esimerkiksi uskontoon, seksuaalisuuteen tai eritteisiin – asioihin, joista ei mielellään puhuta. Pelkkä sanan merkitys ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti kirosanaa.
– Voimme puhua näistä asioista myös sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Kyse on ihmisten välisestä sopimuksesta, että nämä sanat ovat kiellettyjä ja niitä ei tulisi käyttää. Stephens haluaisi tutkia sitä, miten kirosanat saavat voimansa. Hän uskoo, että tämä liittyy pitkälti kasvuiän kokemuksiin: kun lasta rangaistaan kirosanojen käytöstä, siitä tulee jotain kiellettyä ja samalla houkuttelevaa.
Asiantuntija Richard Stephens, vanhempi psykologian lehtori, Keelen yliopisto, Englanti.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
