tupakointi, parisuhde
Kuva Shutterstock

Inhoan tupakkaa yli kaiken. Poikaystäväni kuitenkin saattaa polttaa, kun käy baarissa. Se tuntuu minusta todella pahalta. Ihan kuin tupakka olisi hänelle tärkeämpi kuin minä.
Kun hän polttaa, en halua olla hänen lähellä tai pussata, koska hän haisee niin pahalta. Hän myös käyttää nuuskaa. Riippuvuutta hänellä ei mielestään ole, mutta miksi sitten tehdä jotain niin typerää. Minua huolettaa sekin, voiko tupakanpoltto aiheuttaa koirallemme hengitysongelmia? Haluaisin heittää tupakat roskiin, mutta hänen mielestään minun tulisi olla suvaitsevampi. Vaikeutan elämäämme, koska osoitan inhoni myös hänen kavereilleen. Poikaystäväni ei kuitenkaan tunnu tajuavan, että myös passiivinen tupakanpoltto vahingoittaa. Toivottavasti voitte auttaa meitä tässä asiassa.
Lili

Tupakan ja nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Muiden addiktioiden tapaan riippuvuus perustuu aineen aiheuttamalle mielihyvälle, joka pahimmillaan syrjäyttää muut hyvän olon lähteet elämässä.

Paras tapa hillitä haitallista päihteen käyttöä on lopettaa käyttö kokonaan. Apuna toimivat korvaavat nautinnot, joita onneksi löytyy myös terveellisistä asioista, kuten liikunnasta, esteettisistä elämyksistä, omien taitojen toteuttamisesta tai vaikkapa läheisten kanssa olemisesta. Haasteena voi olla, etteivät luonnonmukaiset nautinnot vaikuta yhtä vahvasti kuin päihdyttävä aine. Voimaa irtautumiseen voi saada myös päihteen käytön kielteisten seurausten pohdinnasta.

Positiivista on, että poikaystäväsi polttaa vain satunnaisesti - kenties lähinnä tilanteissa, joihin kuuluu myös alkoholi. Tupakka ja alkoholi liittyvätkin usein toisiinsa. Syynä tähän voi olla sosiaalinen tapa, mutta myös näiden aineiden mielihyvää vahvistavat yhteisvaikutukset.

On kuitenkin mahdollista, että tupakoinnista tulee hänelle pysyvämpikin tapa. Se, käykö niin, on pitkälti poikakaveristasi itsestään kiinni. Ilmaisemasi vastenmielisyys tupakointia kohtaan voi yhtä hyvin kannustaa häntä lopettamaan kuin yllyttää jatkamaankin.

Se mitä tapahtuu, riippuu monesta tekijästä. Toiset sopeuttavat toimintaansa mielellään muiden toiveisiin, toiset ärsyyntyvät sellaisesta. Myös seuraukset vaikuttavat: tupakanpolton aiheuttamat harmit, kuten riidat tai seksiongelmat, voivat hillitä tupakointia. Vaikutusta on myös suhteen vaiheella ja tärkeydellä. Rakastumisen alkuhuumassa sopeutetaan toimintaa toisen odotuksiin usein automaattisesti. Myöhemmin tilanne on mutkikkaampi.

Toinen voi olla läheisempi ja tärkeämpi, mutta mukana on jo enemmän omien vaatimusten asettelua ja joskus tarpeetonta valtapeliäkin.

Pulmasi suhteen ei ole selkeästi oikeaa tapaa toimia. Poikaystäväsi tietää jo mitä ajattelet, joten puheillasi ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Jatkuva ongelmasta muistuttaminen saattaa pikemminkin vain pahentaa sitä.

Voi olla parempi, että määrität omat rajasi ja toimit johdonmukaisesti niiden mukaan. Näin viestisi säilyy ja hän voi valita miten toimii. Tupakoinnin jäädessä vain satunnaiseksi voisit miettiä, olisiko mahdollista kestää sitä jossakin rajoissa.

Parisuhteessa joutuu usein tekemään kompromisseja. Passiivinen tupakointi on kuitenkin haitallista ja epämiellyttävää - on ymmärrettävää, ettet halua sietää sitä. Myös läheisyydestä tupakoineen kanssa on perusteltua kieltäytyä. Jos sauhuttelu muuttuu pysyvämmäksi, tilanne on hankalampi. Tällöin ongelma olisi jatkuvasti välissänne, mikä ehkä viestisi siitä, ettei poikakaverisi arvosta suhdettanne tarpeeksi.
 

Näin eteenpäin

  • Vähennä asiasta puhumista.
  • Tee selväksi missä rajoissa siedät tupakointia.
  • Toimi näiden rajojen mukaan.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.