tupakointi, parisuhde
Kuva Shutterstock

Inhoan tupakkaa yli kaiken. Poikaystäväni kuitenkin saattaa polttaa, kun käy baarissa. Se tuntuu minusta todella pahalta. Ihan kuin tupakka olisi hänelle tärkeämpi kuin minä.
Kun hän polttaa, en halua olla hänen lähellä tai pussata, koska hän haisee niin pahalta. Hän myös käyttää nuuskaa. Riippuvuutta hänellä ei mielestään ole, mutta miksi sitten tehdä jotain niin typerää. Minua huolettaa sekin, voiko tupakanpoltto aiheuttaa koirallemme hengitysongelmia? Haluaisin heittää tupakat roskiin, mutta hänen mielestään minun tulisi olla suvaitsevampi. Vaikeutan elämäämme, koska osoitan inhoni myös hänen kavereilleen. Poikaystäväni ei kuitenkaan tunnu tajuavan, että myös passiivinen tupakanpoltto vahingoittaa. Toivottavasti voitte auttaa meitä tässä asiassa.
Lili

Tupakan ja nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Muiden addiktioiden tapaan riippuvuus perustuu aineen aiheuttamalle mielihyvälle, joka pahimmillaan syrjäyttää muut hyvän olon lähteet elämässä.

Paras tapa hillitä haitallista päihteen käyttöä on lopettaa käyttö kokonaan. Apuna toimivat korvaavat nautinnot, joita onneksi löytyy myös terveellisistä asioista, kuten liikunnasta, esteettisistä elämyksistä, omien taitojen toteuttamisesta tai vaikkapa läheisten kanssa olemisesta. Haasteena voi olla, etteivät luonnonmukaiset nautinnot vaikuta yhtä vahvasti kuin päihdyttävä aine. Voimaa irtautumiseen voi saada myös päihteen käytön kielteisten seurausten pohdinnasta.

Positiivista on, että poikaystäväsi polttaa vain satunnaisesti - kenties lähinnä tilanteissa, joihin kuuluu myös alkoholi. Tupakka ja alkoholi liittyvätkin usein toisiinsa. Syynä tähän voi olla sosiaalinen tapa, mutta myös näiden aineiden mielihyvää vahvistavat yhteisvaikutukset.

On kuitenkin mahdollista, että tupakoinnista tulee hänelle pysyvämpikin tapa. Se, käykö niin, on pitkälti poikakaveristasi itsestään kiinni. Ilmaisemasi vastenmielisyys tupakointia kohtaan voi yhtä hyvin kannustaa häntä lopettamaan kuin yllyttää jatkamaankin.

Se mitä tapahtuu, riippuu monesta tekijästä. Toiset sopeuttavat toimintaansa mielellään muiden toiveisiin, toiset ärsyyntyvät sellaisesta. Myös seuraukset vaikuttavat: tupakanpolton aiheuttamat harmit, kuten riidat tai seksiongelmat, voivat hillitä tupakointia. Vaikutusta on myös suhteen vaiheella ja tärkeydellä. Rakastumisen alkuhuumassa sopeutetaan toimintaa toisen odotuksiin usein automaattisesti. Myöhemmin tilanne on mutkikkaampi.

Toinen voi olla läheisempi ja tärkeämpi, mutta mukana on jo enemmän omien vaatimusten asettelua ja joskus tarpeetonta valtapeliäkin.

Pulmasi suhteen ei ole selkeästi oikeaa tapaa toimia. Poikaystäväsi tietää jo mitä ajattelet, joten puheillasi ei välttämättä ole suurta vaikutusta. Jatkuva ongelmasta muistuttaminen saattaa pikemminkin vain pahentaa sitä.

Voi olla parempi, että määrität omat rajasi ja toimit johdonmukaisesti niiden mukaan. Näin viestisi säilyy ja hän voi valita miten toimii. Tupakoinnin jäädessä vain satunnaiseksi voisit miettiä, olisiko mahdollista kestää sitä jossakin rajoissa.

Parisuhteessa joutuu usein tekemään kompromisseja. Passiivinen tupakointi on kuitenkin haitallista ja epämiellyttävää - on ymmärrettävää, ettet halua sietää sitä. Myös läheisyydestä tupakoineen kanssa on perusteltua kieltäytyä. Jos sauhuttelu muuttuu pysyvämmäksi, tilanne on hankalampi. Tällöin ongelma olisi jatkuvasti välissänne, mikä ehkä viestisi siitä, ettei poikakaverisi arvosta suhdettanne tarpeeksi.
 

Näin eteenpäin

  • Vähennä asiasta puhumista.
  • Tee selväksi missä rajoissa siedät tupakointia.
  • Toimi näiden rajojen mukaan.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys