Petri Tamminen: Kohtasin sään

SOME-RIIPPUVAINEN lupasi tehdä kesän mittaisen some-lakon. Hienoa, innostuin esimerkistä niin, että päätin itsekin koetella itseäni.

Puuttui vain sopiva lakon aihe.

Jotakin aidosti orjuuttavaa sen piti olla. Ja lakkoilusuorituksena yhtä vaativaa, jopa hurjaa. Kunnes keksin: tänä kesänä en seuraisi lainkaan sääennusteita.

Myönnän, ei kuulosta kovin hurjalta. Mutta hurjaa siitä nyt  kuitenkin tuli.

KUN SÄÄTIEDOTUSTEN seuraamisen lopettaa, huomaa että säätiedotuksia tulee kaikkialta kaiken aikaa. Niiden välttely vaatii suoranaista ponnistelua.

Toisaalta, kun siinä sitten onnistuu, on vaikutuskin suuri.

Ensinnäkin säät muuttuvat miellyttävän kiihkottomiksi. Todellisella säällä on näköjään paljon vähemmän ominaisuuksia kuin säätiedotusten säällä, puhumattakaan lööppien uhkailusäistä.

Ilmastohuolet erikseen – niitä on syytäkin murehtia – mutta sateet ja paahteet alkavat vaikuttaa yllättävän luonnollisilta, kun ne kohtaa sellaisinaan, ennakoimatta.

MYÖS SE tuntuu miellyttävältä, että saa vain yhden sään. Sääennusteet aiheuttavat nimittäin kaksoiselämää: tekemisiään suunnittelee ja elää jo mielikuvissaan läpi monissa sellaisissakin säissä, joita ei sitten koskaan kuitenkaan tule.

Ja sekin on nyt selvinnyt, että sadetutka on näköjään estänyt menemisiäni paljon enemmän kuin sade niitä estää.

On oikeastaan virkistävää päätyä olosuhteisiin, joihin ei ollut menossa. Tämän kesän rauhoittavin hetki: seistä suuren kuusen alla ja katsella kesäsateen alkuinnostusta ja sen innostuksen raukeaa hiipumista.

SOME-LAKOSTA on seurannut kuulemma paljon hyvää käyttämätöntä aikaa. Josta on vuorostaan seurannut vapautta ja levottomuutta. Jotka luultavasti ovatkin yksi ja sama asia. Sääennustelakosta on seurannut oivallus: Minun kannattaisi ylipäätään ennustaa vähemmän ja elää enemmän.

Varsinkin huolien ja murheiden ennustaminen on huono tapa. Joka muuten muistuttaa erehdyttävästi kymmenen vuorokauden sääennustetta. Toisin sanoen: on omiaan vaikuttamaan suunnitelmiin vaikka yhteydet todellisuuteen ovat satunnaisia.

KAIKISTA NÄISTÄ hyvistä seurauksista huolimatta lakkoni on jo päättynyt. Klikkailen taas säätietoja monta kertaa päivässä. En viljele maata, en kulje merillä, en ylipäätään valmistaudu tehtäviin, joihin sää oleellisesti vaikuttaisi. Minä vain tarkistan säätietoja.

Kai se sitten on  jokin elämänhallinnan harhainen mutta toimiva työkalu. Että kun uskoo tietävänsä, missä säässä huomenna elää, uskoo tietävänsä paljon muutakin.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta