JOISSAKIN AFRIKAN MAISSA ripulin hoito-ohjeista tehdään kuulemma lauluja. Radion kautta suola-sokerijuoman resepti pääsee perille sinnekin, missä ei ole lukutaitoa.
Meillä lauluilla tehdään  mielenterveystyötä. Viime vuosien radiohiteistä voisi helposti koota johdannon ahdistuksen kotihoitoon:
Särjetty ja satutettu sinua on monta kertaa, ja nyt kuvittelet, että se on sinä, jonka päässä viiraa.(1)
Niin katoavaa on voimat ihmisen.(2)
Älä luule, että ainut oisit, jota pelottaa.(3)
Muista että ne kaikki suurimmat kauhut on sun toiveittes peilikuvat, käännä ne ja kädestäs löydät niihin avaimet.(4)
Ei mitään hätää, jos ei omat voimat riittäneet. (5)
Sul on sisälläs valtameren kokoinen voima, jonka sä voit oppaaksesi valjastaa.(4)
Tänään on tullut sun päiväsi, nyt on sinun vuorosi loistaa.(3)
Paremmat  päivät alkaneet on. (6)

JO ARISTOTELES NEUVOI ,että huilusoitto auttaa mielenjärkytykseen. Yllättävän pitkään silti meni ennen kuin laulut ryhtyivät aivan suorasanaisesti
hoitamaan  meitä kuulijoita.
Nyt pop on silkkaa mielenterveystyötä: surkuttelusta on siirrytty lohduttamiseen, valttikorttien hukkaamisesta niiden  löytämiseen.
Muutos on tervetullut. On aivan mahdollista, että nämä lohdulliset kappaleet ovat pelastaneet ihmishenkiä, ja joka tapauksessa  ne ovat pelastaneet monia synkkiä hetkiä.


KUN  PARIISIN KEVÄT vuonna 2010 lauloi, että Heihei mutsi, mä en oo syönyt mun lääkkeitä, se pääsi vielä yllättämään. Lääkkeitähän kyllä syötiin, mutta puheenaiheena ne olivat uusi, ainakin lauluissa.
Sittemmin mielenterveysasiat ovat arkipäiväistyneet. Ahdistuksesta saa puhua  ja varsinkin laulaa. Pop on terapiaa, ja terapia on pop. Laulut ovat saattaneet
jopa nopeuttaa aiheen normalisointia. Asiat muuttuvat arkisiksi arjessa
.
Minkä muun me voisimme  normalisoida laulujen aiheeksi? Voisiko pop-musiikki tehdä muistakin sairauksista vähemmän pelottavia?

NIIN  JA HOIDETAANHAN sitä ripulia meillä kin. Terveyskirjasto neuvoo kotihoidoksi, että appelsiinimehua laimennetaan samalla määrällä vettä, ja litraan tätä juomaa sekoitetaan puoli teelusikallista ruokasuolaa. Mutta kuka tuota muistaa? Voisiko reseptin  säveltää? Saisiko siitä hitin, edes kesähitin?

(Lainatut laulut: 1. Janna: Sä et ole hullu, san. Janna, Saara Törmä, Aku Rannila. 2. Johanna Kurkela: Sun särkyä anna mä en, san. Heikki Kerkelä. 3. Juha Tapio:Sinun vuorosi loistaa, san. Juha Tapio. 4. Apulanta : Valot pimeyksien reunoilla, san. Toni Wirtanen. 5. Samuli Edelman: Ei mitään hätää, san. Hanna Pakarinen, Markus Koskinen.6. Juha Tapio: Paremmat päivät. san. Juha Tapio.)

 

Petri Tamminen on vääksyläinen kirjailija, joka tekee taidetta nolostelustaan.