Kirjailija Roman Schatzin mielestä suomalaisuuteen kuuluu tapoja, jotka pitävät yllä terveyttä. Hän listasi niistä viisi.

Kirjailija ja toimittaja Roman Schatz, 57, muutti Saksasta Suomeen 1980-luvulla. Hän sanoo eläneensä yli kolmekymmentä vuotta terveellisemmin kuin eli nuorena opiskelijamiehenä Berliinissä.

Sen lisäksi, että Helsinki vaikuttaa rennolta, mukavalta kylältä Berliiniin verrattuna, Suomessa elämänlaatua lisäävät Schatzin havaintojen mukaan ainakin seuraavat asiat.

1. Parempi ilmanlaatu

–Tämä on helppo todistaa ilman saastepitoisuuksia mittaamalla. Ilma Helsingissä on puhtaampaa kuin Keski-Euroopan isoissa kaupungeissa. Siinä  on vähemmän esimerkiksi liikenteen tuomaa saastetta. Helsingin ilmaa huuhtoo kaupungin edessä oleva Itämeri ja takamaa on täynnä puita.

2. Urheilu- ja kuntoiluhullu kansa

–Saksalainen, jo ennen minua Suomeen muuttanut ystäväni vei minut kuntosalille 1980-luvun lopussa. Jouduin toteamaan, että täällä kuuluu harrastaa salitreeniä. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että muukin säännöllinen treenaaminen sopii, kunhan teen jotakin. Ajatus on tarttunut minuun ja yritän parhaani.

3. Ruoka on puhdasta

–Kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa syötiin nykyistä vähemmän valmisruokia ja enemmän aidoista raaka-aineista tehtyä kotiruokaa. Pidin siitä. Sain jopa aidoista perunoista tehtyä muusia kalan kanssa. Se maistui paremmalta kuin pussimuusi, johon olin tottunut. Pidän osaltani kiinni kotiruokaperinteestä.

4. Näkökulma maailmaan on realistisempi

–Suomessa olen oppinut, että maailman napa voi olla mikä paikka tahansa. Se on yhdessä, porukalla päätettävissä. Itsekeskeisyys ei vaivaa tätä kansakuntaa samaan tapaan kuin suurempia valtioita. Suomessa on vaikea olla kunnioittamatta kulttuurisia eroja. Niille saa kuitenkin  myös hymyillä.

5. Havuja, perkele vie eteenpäin 

–Suomalainen pärjää juurevalla asenteella, joka on vastakkainen kevyelle länsimaalaiselle sirkuttelulle. Sitä tosin moni nykyisin yrittää opiskella. Kohtalonuskoon nojautuva, fatalistinen huumori auttaa jaksamaan. Havuja, perkele -asenteessa on voimaa.

Lue lisää Roman Schatzin oivalluksia terveydestä: Hyvä terveys 13/2017. Tilaajana voit lukea koko lehden digilehdet.fi -palvelusta.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.