Puoli vuotta homeen takia evakossa kotoa, kolme väliaikaista asuntoa. Onneksi Sanna Stellan tietää, kuinka perhettä tsempataan kriisin keskellä.

Näyttelijä Sanna Stellan, 42, huomasi kotinsa homevaurion myötä, että hän viihtyy katastrofin keskellä.

- Olen kasvanut tsemppaamaan itseäni ja muita, järjestämään ja selviytymään yllättävistä käänteistä. Ehkä minulla on jopa taipumus hankkiutua katastrofeihin, sanoo Stellan.

Vaara onkin kutkuttavasti läsnä myös hänen näyttelijän työssään, monen sorttisissa suorissa lähetyksissä.

- Pidän elämän yllätyksellisyydestä, vaikka voihan taipumukseni olla läheisille vaativaa. Kun tilanteen epävarmuus alkaa lamaannuttaa muita, minä ryhdyn käymään täysillä. Lopulta saatan hermostua itse siitä, että huomaan muiden hermostuvan minun yltiöpäisestä touhuamisestani.

Stellan sanoo, että joskus ikävällä yllätyksellä voi kuitenkin olla hyviä seurauksia.

- Kun mieheni kanssa olimme ennen homehässäkkää ajautuneet etäälle toisistamme, niin kamppailu itiöitä vastaan yhdisti meitä. Pulmia ja ratkaisuja on riittänyt molemmille nautittavaksi.

Avautuminen tekee hyvää

Sanna Stellan sai kolmannen lapsensa viime keväänä. Äskettäin hän kävi vauvan kanssa mammajoogassa ja totesi, että oikea olkapää ja käden voimat eivät enää kanna omaa painoa kuten ennen.

- Ok, olen kolmen raskauden jälkeen fyysisesti vähän rapistunut, mutta asiallehan voi pikkulapsielämänvaiheen jälkeen tehdä jotakin. Tosin en silloinkaan ole valmis hyppimään tiukassa lycra-asussa salissa, jossa harrastetaan epäesteettistä liikehdintää karjunnan tahdissa.

Jooga on kuulunut Stellanin  vuodesta 1995, kun hän Lontoossa päätti kokeilla lajia.

- Uskon, että mieli ja ruumis ovat yhtä ja jooga lajina vahvistaa tätä psykofyysistä kokonaisuutta. Tunnin jälkeen voi aistia, kuinka jokainen ruumiinosa ja sormien niveletkin ovat avautuneet. Mikä virtaus!

Suojakilpi pois niskasta

Jos ei vahdi jaksamistaan, niin niskan seutuville saattaa kehittyä suojakilpi, kuten Stellan on huomannut. 

- Kilpi kasvaa pikkuhiljaa ja huomaamatta niskaan ja yläselkään. Se saa painumaan lysyyn ja unohtamaan, että kun kantaa itseään kauniisti ja ylväästi – kuin kruunu päässä – on avoimempi maailmalle.

- Luulen, että suojakilpi on suomalaisnaisella aika yleinen ilmiö. Kannamme itseämme helposti vähän rumasti. Oma kilpeni sai minut menemään osteopaatin vastaanotolle. Hän avasi yläselän lukkoja ja myi minulle niskatyynyn.

Kotona Stellan leikkasi lehdistä kauniskaulaisten naisten kuvia motivaatiokuvikseen.

Lue koko juttu Sannan Hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 14 / 2016

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.