Taas kiista kotitöistä? Psykologi kertoo, miten ikuisuusongelma ratkeaa

Kuvat
Shutterstock

Jos ainainen vastuu kotitöistä risoo, murjotus ja puolison moittiminen ei muuta tilannetta. Vaihda taktiikkaa, ja kummallakin on taas kivaa kotona.

 

Roskapussi nökötti eteisessä, ja sinähän siihen tartuit ja kiikutit pihan perälle. Samalla reissulla hoitui koiran pissatus. Askelia siivitti tuttu ärsytys: miksi nämä hommat ovat aina omalla vastuulla? Millä oikeudella puoliso harppasi roskapussin yli omiin menoihinsa? 

Kodin töiden jakautuminen epätasaisesti iskee ymmärrettävästi oikeudentajuun, psykologi Jaana Mäntykoski sanoo. Parisuhteelta odotetaan tasa-arvoisuutta. Jos on vuodesta toiseen se, joka pitää paikat siisteinä, suunnittelee lomareissut ja lähettää sukulaisnuorille konfirmaatiokukat, kuormaa kertyy. Toimeliasta ei välttämättä hierrä kotitöiden tekeminen vaan se, ettei toinen tartu askareisiin oma-aloitteisesti. 

Epäreilu työnjako ei ole pikku juttu, sillä se alkaa helposti nakertaa parisuhdetta. Napinaa tulee näennäisesti pienistä asioista, kuten keittiön tasoille kasaantuneista astioista. Tosiasiassa ainainen puurtaja saattaa kokea jäävänsä yksin suhteessa. Kiista kotitöistä kielii usein ongelmista pinnan alla. Tunneyhteys puolisoiden välillä saattaa pätkiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 – Jos asiasta ei puhuta, vastuunkantaja saattaa lopulta ottaa oman tilansa hyvin rajusti. Suhde voi jopa rikkoutua, Mäntykoski sanoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siksi kannattaa mieluummin nostaa kissa pöydälle kuin hautautua pyykkivuoren alle. 

Kiitä mieluummin kuin syytä

Työnjako hiertää useassa parisuhteessa. Miten nämä kinat saisi loppumaan? 

Listaamalla kumppanin puutteet ja tekemättömät työt saa hänet takajaloilleen. Puolisolle ei kannata täräyttää, että mikset ikinä koskaan tee mitään, Mäntykoski painottaa. 

Omat höyryt tulee puhallettua ulos, mutta rakentavaa keskustelua ei synny. Jäkätys toisen lusmuilusta on myös useimmiten tuloksetonta. Napina onkin ennemmin oma hätähuuto katkenneen tunneyhteyden perään. 

Syyttelyn sijaan omasta olosta kannattaa kertoa minä-muodossa. Minusta tuntuu kurjalta olla aina imurinvarressa tai päivällistä ideoimassa. Kaipaisin enemmän omaa aikaa ja haluaisin syventyä romaaniin sohvannurkassa. 

– Omista tarpeista puhuminen ja oman haavoittuvuuden avaaminen liikauttaa kuulijassa jotakin tunnetasolla saakka. Kun taakka tulee näkyväksi, puolisokin voi herätä toimimaan. 

Kiitokset ja kannustus ovat myös tehokkaita keinoja, Mäntykoski muistuttaa. 

Huomioi ääneen toisen tekemiset ja kiitä, kun puoliso on napsauttanut saunan päälle tai vienyt lapset harrastuksiin. On myös hyvä huomata, onko mielestään ainoa, joka osaa tehdä asiat kotona oikein. Jos puoliso on pedannut sängyn ja motkotat päiväpeiton kupruista tai koristetyynyjen järjestyksestä, sabotoit varmasti toisen aloitteellisuutta. Mölyt kannattaa pitää mahassa ja antaa toisen tehdä tyylillään.

Passaaminen latistaa suhteen

Pitkässä suhteessa korostuu, että molempien pitää tehdä töitä suhteen eteen. Kumppanista kaivataan elinvoimaa, ei yhtä lisähoidettavaa, Mäntykoski tietää. 

– Äidillinen olo kumppania kohtaan karistaa seikkailuhalut, ja tyytyväisyys suhteeseen sulaa. Toisen passiivinen kotiasenne syö myös parisuhteen seksuaalista latausta. 

Se, että puoliso ei arvosta tai edes huomaa omaa ponnistelua yhteisen arjen eteen voi saada tuntemaan itsensä jopa torjutuksi. Sen sijaan tunne siitä, että toinenkin ottaa kopin arjesta, kannattelee etenkin elämän ruuhkaisina vuosina. 

Pudota rätti välillä 

Pitäisikö kotityöt sitten jakaa mittatikulla tasan? Ei välttämättä, Mäntykoski ajattelee. 

– Tärkeämpää on, että kumpikin vaalii kodin positiivista ilmapiiriä, joustaa ja huomioi toisen tunnetasolla. 

Pienikin yhdessä tekeminen kannattaa. Voisiko toinen poimia pyykit koneesta ja toinen ripustaa ne? Tai olisiko päivällisen valmistaminen yhdessä kaivattu yhteinen laatuhetki?

On myös hyvä huomata, että tekemisen lisäksi ihan vain oleminen on suhteelle arvokasta. Vähemmän hääräävä voi olla se, joka osaa pysähtyä ja kuunnella, kehua ja halailla enemmän. Halu ymmärtää ja tukea toista petaa suhdetta paremmin kuin kiiltävät pinnat ja siisti roskiskaappi. ◆

 

Asiantuntija Jaana Mäntykoski, psykologi

 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla