Isät avoimina: ”Vauvan syntymä avaa uuden tavan kokea ja osoittaa tunteita”

Usein puhutaan siitä, miten naisen elämä mullistuu, kun hänestä tulee äiti. Entäpä miehet – mullistaako isyys totutut kuviot yhtä lailla?

Kyllä, sanoo Raisa Mattila, toinen vastikään ilmestyneen Lapsiperheen parisuhdekirjan kirjoittajista. Hän ja Julia Thurén keräsivät kirjaansa varten lukuisia isien kokemuksia.

– Minut yllätti se, miten paljon isien arvot ja arki muuttuvat vauvan synnyttyä. Itse saatoin äitiyslomalla vähän sääliäkin itseäni, että minun elämäni on muuttunut kokonaan ja puolisoni saa vain käydä töissä, mutta eihän se niin ole.

Vauva saa vähentämään töitä

Kirjaan haastatellut miehet kertovat muun muassa, miten ovat alkaneet jo vauvan odotusaikana valmistautua elämänmuutokseen.

”Viihdyn töissä ja saatan tehdä pitkää päivää jopa huomaamattani. Raskauden edetessä koetin tietoisesi höllätä ja viettää töissä tasan 7,5 tuntia päivässä. Halusin olla enemmän kotosalla – ja leipoa esimerkilläni työpaikan kulttuuriin ajatusta vauvarauhasta.” Mies, 31

”Tasavertaisuuden nimissä lopetin alkoholin juomisen, kun vauvan syntymään oli puolitoista kuukautta.” Mies, 31

Yhteinen odotus on ensimmäinen parisuhdekirjan teemoista. Siitä edetään uuteen arkeen, jossa niin tutut roolit, raha kuin ajankäytön tavat hakevat uutta paikkaansa. Yhtäkkiä töissä käyvän kotiin paluu on räjähdysherkkä hetki, jossa molempien vanhempien väsymys, oman ajan tarve ja kateuden ja epävarmuuden tunteet törmäävät.

Lapsen syntymä lisää tutkitusti riitoja parisuhteessa, ja näihin solmukohtiin Lapsiperheen parisuhdekirja tuo asiantuntija-apua ja vertaistukea. Neuvojaan antavat esimerkiksi perheterapeutit, psykologit, isätyöntekijä ja juristi.

Uudenlainen onni 

Vauva tuo tullessaan toki ihaniakin mullistuksia. Mattila ja Thurén kysyivät sekä äideiltä että isiltä, millaista iloa vauva on tuonut heidän elämäänsä.

– Etenkin isät onnistuvat todella kokonaisvaltaisesti kiteyttämään, miten elämä on mennyt uusiksi. He puhuvat rakkauden kokemisesta pieneen ihmiseen. Vauva on avannut uuden maailman ja uuden tavan kokea ja osoittaa tunteita.

”Olen tottunut saamaan tyydytystä ja kokemaan merkityksellisyyttä työn kautta. Työstä saa hyvää palautetta ja nopeita onnistumisia. Sen sijaan hiekkalaatikolla istuessa niitä ei saa, sillä pikku veijari vaan vaatii eikä kiittele. Sen tylsyyden sietäminen oli helvetin haastavaa. Mikään aiemmassa elämässäni ei ollut valmistanut minua tällaiseen elämään, sillä yhteiskuntamme on niin työkeskeinen. Pikkuhiljaa kuitenkin opin läsnäoloa, pysähtymistä ja tervettä tylsyyttä. Nykyään odotan töistä kotiin pääsyä, sillä niin moni ilo toteutuu lasten kautta. Se rakkauden määrä, joka lasten kautta on herännyt, tekee onnelliseksi.” Mies, 35

Isät kertovat myös  yksinäisyyden tunteistaan. Vauva muuttaa ajankäyttöä: aikaa itselle ja ystäville ei ole entiseen malliin, kun illat on pyhitetty perheelle.

”Olemme keskustelleet vaimon kanssa, että halutessani voisin jäädä isyysvapaalle ja hän menisi töihin. Ajatus kuitenkin pelottaa, koska harvat kaverini asuvat eri kaupungissa, eikä minulle ole täällä ketään perheen ulkopuolelta.” Mies, 30

Isillä lapsen syntymä lisää tutkitusti tunnetta erityisesti emotionaalisesta yksinäisyydestä.

– Työssä käyvän ajankäyttö muuttuu varsinkin aluksi jopa enemmän kuin kotona olevan. Vauvalomalainen pystyy tapaamaan tuttuja päivisin, mutta töissä käyvän on kiiruhdettava nopeasti kotiin, jotta äitikin pääsee joskus ilman vauvaa johonkin. Isän vanhat kaverit eivät välttämättä pysy mukana elämänvaiheessa, Mattila kuvailee.

Isät eivät halua olla kakkosvanhempia

Vauvaa odottavilla naisilla perhe nousee tutkitusti jo raskausaikana työn ja ystävien ohi omassa arvomaailmassa. Mattilan ja Thurénin haastattelemat isät kertovat, että myös miesten arvomaailma keikahtaa samalla tavalla.

Mattilan mielestä miesten halu osallistua jo raskausaikaan kertoo suurista toiveista ja odotuksista vauvaa ja isä-lapsi-suhdetta kohtaan. Siksi miehille voikin olla suuri pettymys, jos heidän vanhemmuutensa kyseenalaistetaan.

– Isyyden vaikeimpia tunteita on Väestöliiton kyselyn mukaan jäädä äitiin verrattuna perheen kakkosvanhemmaksi. Miehet ottavat raskaasti, jos esimerkiksi neuvolassa puhutaan enemmän äidille kuin hänelle. Erityisen haavoittavaa on, jos toissijaistamista kokee lapsensa äidiltä.

Tutkimustiedon ja oman kokemuksensa valossa Mattila sanoo, että perheen dynamiikka luiskahtaa vaarallisen helposti siihen, että äiti tietää kaiken ja isä vähän auttelee.

– Itsekin ajattelin raskausaikana, että totta kai lapsi hoidetaan tasan puoliksi, mutta vauvan jättäminen isälleen oli yllättävän vaikeaa varsinkin alussa. Saatoin jumpassa ollessani miettiä, meneekö vauvan kehitys nyt pieleen, kun en ole hänen luonaan, Mattila kärjistää.

Juuri tällaisiin uusiin, yllättäviin ja usein väsymyksen ja hormonien sävyttämiin hetkiin Lapsiperheen parisuhdekirja neuvoillaan ja vertaistuellaan haluaa vaikuttaa. Tosin Mattila muistuttaa, että vanhempia pitäisi ohjata tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen myös yhteiskunnan taholta.

– Yksi isien ”kakkosvanhemmuutta” vahvistava rakenne on perhevapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen. Yli 90 prosenttia niistä käyttää äiti. Olisi tosi tärkeää, että perhevapaita jaettaisiin yhteiskunnan ohjauksessa, kun eivät perheet tule niitä muuten jakaneeksi.