
Harvassa margariinissa on sellaisia lisäaineita, joita emme saisi muustakin ruoasta, vastaa ravitsemusterapeutti.
Haluaisin käyttää margariinia, koska se on terveellisempää kuin voi, mutta lisäaineet huolestuttavat. Miten niiden käyttöä yhä perustellaan? Millä voisin korvata teollisen margariinin?
Asiantuntija vastaa:
SUOSITELTAVAA on käyttää sydänmerkkikriteerit täyttäviä leipärasvoja. Kriteerit täyttyvät, kun tuotteessa on enintään 30% kovaa rasvaa rasvan kokonaismäärästä ja suolaa enintään 1 gramma 100 grammassa. Tuotteen on hyvä sisältää vähintään 60 % rasvaa, jolloin niitä voi käyttää myös ruoanvalmistukseen.
Sydänystävällisissä leipärasvoissa on hyvin vähän lisäaineita. Yleiset lisäaineet ovat rasvahappojen mono- ja diglyseridit, beetakaroteeni ja jokin happo, kuten maito- tai sitruunahappo. Näistä kaksi ensimmäistä ovat elimistössäkin muodostuvia yhdisteitä. Niitä syntyy, kun ruoansulatuksemme pilkkoo rasvoja imeytyvään muotoon. Beetakaroteenia saamme oransseista, keltaisista ja punaisista kasveista, kuten porkkanoista, vesimelonista ja tyrnimarjoista. Maito- ja sitruunahappoakin on ruoassa luonnostaan: maitohappoa piimässä ja jogurtissa sekä hapankaalissa ja sitruunahappoa hedelmissä.
Suositeltavissa leipärasvoissa ei siis yleensä ole sellaisia lisäaineita, joita emme saisi muustakin ruoasta. Viime aikoina markkinoille on tullut tuotteita, joissa lisäaineita ei ole lainkaan. Kevytlevitteissä (rasvaa alle 60 %) lisäaineita on yleensä enemmän, mutta ne eivät siis ole ensisijaisia valintoja. Sydänmerkki-leipärasvat ovat hyvä keino turvata riittävä pehmeän rasvan saanti. Toki ilman niitäkin voi pehmeää rasvaa saada tarpeeksi. Se edellyttää riittävää kasviöljyjen käyttöä, naisilla noin 2 ja miehillä noin 3 ruokalusikallista päivässä.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
URSULA SCHWAB ravitsemusterapian professori Itä-Suomen yliopistosta.
HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit.