Kuvat
Shutterstock

Sokerin ehkä parjatuin muoto on piilosokeri. Se on sokeria, jota tuotteessa tai ruoassa ei ole luonnostaan, vaan sitä on lisätty. Onko se aina pahasta?

Piilosokerin lähteitä ovat sokeriset virvoitusjuomat, karkit, suklaat, kakut ja pullat. Sokeria on kuitenkin lisätty todella moniin elintarvikkeisiin suolakurkuista mysleihin.

Salakavalan piilosokerista tekee se, että valmis tuote ei aina edes maistu makealle, joten sokerin määrää on vaikea hahmottaa.

Lisätyn sokerin lisäksi on luonnollista sokeria, jota on varsinkin hedelmissä, marjoissa ja viljoissa.

Välillä lisätty ja luontainen sokeri voivatkin mennä omassa mielessä sekaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi maustamattoman jogurtin kyljessä on eriteltynä sokerin määrä siinä missä maustetunkin. Maustamattoman jogurtin sokeri on kuitenkin pelkkää maitosokeri laktoosia, jota maidossa on luonnostaan. Siihen ei siis ole lisätty mitään, eikä sen sisältämää sokeria tarvitse mahduttaa päivittäiseen saantisuosituksen määrään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jogurtti on eri juttu kuin suklaa

Piilosokerin määrät jogurteissa ja maustekastikkeissa ovat yleensä pieniä, eikä niistä tavallisella käytöllä saa kovin montaa grammaa sokeria päivässä.

– Jos syö yhden sokeroidun jogurtin päivässä ja lisää sokeria happamiin marjoihin, että niitäkin tulisi syötyä, ei piilosokerin määrästä tarvitse vielä olla huolissaan, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen rajaa.

Virvoitusjuomien, makeisten ja suklaan suhteen on kyse aivan eri kaliiberin sokerimääristä. Suklaalevy voi sisältää puolentoista päivän, litran kolajuoma kahden päivän ja irtokarkkisäkki jopa koko viikon sokerimäärän.

– Hassua kauhistella ketsupin tai jogurtin piilosokeria, jos leffassa menee iso karkkipussi, Partanen vertaa.

Suuren sokerimäärän tunnistamiseen ei yleensä tarvitse tiirailla tuoteselosteita.

Suuri määrä makeaa tarkoittaa yleensä myös suurta määrää sokeria. Sokeriöverit tuntee viimeistään omassa olossaan, eikä niitä ole pakko uusia.

TARKKANA LIMSAN JA MEHUN KANSSA

Sokeri imeytyy kaikkein nopeimmin nesteistä, kuten sokerilimuista ja -mehuista.

Niitä tulee myös juotua suuria määriä melkein huomaamatta.

Varsinkin lasten, esidiabetesta tai diabetesta sairastavien sekä niiden, joiden verensokeri heittelee herkästi, kannattaa jättää sokeriset juomat vain viikonloppuun tai juhlahetkiin.

Asiantuntija: Hanna Partanen, ravitsemusterapeutti.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

 


 

 

 

 

 

x

Vierailija

Ne ovat kyllä aivan samaa sokeria, glukoosia ja fruktoosia, oli ne sitten pöytäsokerissa, fruktoosisiirapissa tai hedelmissä. Hedelmissä voi olla hyvinkin 10-15% sokeria, eli useampi teelusikallinen per hedelmä.

Näistä fruktoosi aiheuttaa rasvamaksaa ja glukoosi nostaa verensokeria sekä pahentaa jo kehittynyttä rasvamaksaa. Myös tärkkelys (perunat, viljat riist etc.) ovat glukoosia. Ei voi suositella mitään näistä kuin pieniä määriä, jos haluaa pysyä metabolisesti terveenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla