Viinimarjat ovat todellista superruokaa, joissa on roppakaupalla flavonoideja ja vitamiineja. Vaikka mustaherukka on kuningas, muistakin herukoista saa runsaasti tehoaineita talven varalle.

Mustaherukka sisältää runsaasti C-vitamiinia, joka säilyy myös keitettäessä. Jo 50 grammaa mustaherukoita riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinitarpeen.

A-vitamiinia mustaherukassa on enemmän kuin luonnonvaraisissa marjoissamme lakkaa lukuun ottamatta.

Lisäksi mustaherukassa on runsaasti terveydelle edullisia flavonoideja.

Kaikissa marjoissa flavonoidipitoisuus on suurin kuorissa. Marjat kannattaakin nauttia mieluummin kokonaisina kuin mehuina.

Siemenistä hyviä rasvoja

Myös mustaherukan siemenet ovat hyödyllistä syötävää, sillä niissä on omega-3- ja omega-6 -rasvahappojen lisäksi muita, harvinaisempia monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Mustaherukan siemenöljyn väitetään pitävän kolesterolin kurissa ja vaikuttavan ihon hyvinvointiin. Kokonaiset siemenet on syytä pureskella huolellisesti, sillä ne eivät hajoa ruoansulatuskanavassa.

Muista lehdet

Vaikka punaherukka on myös melkoinen terveyspommi, sen C-vitamiinipitoisuus ei täysin vedä vertoja musta-herukalle. Sen sijaan punaherukan lehdet ovat sitäkin vitamiinipitoisempia.

Käytä herukan lehtiä tuoreena, pakasteesta nostettuna ja kuivattuna esimerkiksi teesekoituksissa.

Valkoherukka on muunnos punaherukasta. Siitä puuttuu punaherukan punaisen värin aiheuttava geeni. Ravintoarvoiltaan ne ovat samankaltaisia.

Viherherukka on mustaherukan muunnos. Viherherukassa on huomattavan paljon flavonoideja.  

Punaiset herukkasämpylät

1 prk (200 g) kevytkermaviiliä
0,5 dl rasvatonta maitoa
25 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
5 tl ruokosokerisiirappia
3 rkl rypsiöljyä
100 g punaherukoita
3 dl ruishiutaleita
0,5 dl vehnäleseitä
noin 5 dl täysjyvävehnäjauhoja

PÄÄLLE
1 kananmuna
1 dl siemensekoitusta

1. Lämmitä kermaviili ja maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva sekaan. Lisää suola. Sekoita joukkoon siirappi ja öljy sekä herukat.

2. Lisää hiutaleet, leseet ja jauhot erissä ja alusta hyvin vaivaten taikinaksi. Muista, että parhaat sämpylät syntyvät löysähköstä taikinasta. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa.

3. Vaivaa kohonnutta taikinaa hetki, jaa se 16 osaan ja pyörittele sämpylöiksi. Anna sämpylöiden kohota peitettynä lämpimässä paikassa 15 minuuttia.

4. Voitele kananmunalla ja ripottele pinnalle siemeniä. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 12 minuuttia.

Lue lisää:

Flavonoidit talteen tummista marjoista
Mustaherukasta apua silmille ja aivoille
Onko mustaviinimarjojen syömisessä riskejä?
Marjatko luonnon lääkkeitä?
Tyrniöljyä vai tyrniä?

Mustaherukan siemenöljykapseleiden syöminen raskauden aikana suojaa lasta atopialta. Atoopikoilla kehon rasvahappokoostumus on poikkeava.

Mustaherukan siemenöljyn rasvahappokoostumus vastaa omega-3- ja omega-6-rasvahappojen suositeltua suhdetta ravinnossa.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.