Aiheuttaako maidon homogenointi vatsaoireita, entä suojaako maito hampaita? Väitteisiin vastaavat aihetta tutkinut lastenlääkäri, dosentti Kaija-Leena Kolho Helsingin Lasten ja nuorten sairaalasta sekä professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

1.Valtaosalla maailman ihmisistä on laktoosi-intoleranssi.

Totta. Laktoosia eli maitosokeria pilkkova entsyymi katoaa suolesta suurimmalla osalla ihmisistä, kun he kasvavat aikuisiksi. Suomessa kuitenkin vain 18 prosenttia aikuisista saa vatsaoireita maitosokerista, mutta esimerkiksi Afrikassa ja Thaimaassa alttius laktoosi-intoleranssiin on lähes kaikilla. Kyseessä on peritty ominaisuus, ei sairaus. Sillä ei ole merkitystä, onko henkilö käyttänyt maitotuotteita vai ei.

2. Monissa maissa aikuiset eivät juo maitoa, ja silti heillä on vahvat luut.

Totta. Maito ei ole välttämätön osa aikuisen ruokavaliota. Kulttuureissa, joissa ei käytetä maitoa, ei ole erityisen paljon luukatoa eli osteoporoosia. Luille tärkeää kalsiumia saa myös muista ruoka-aineista, kuten juustosta, jogurtista, kalasta ja kaalista. Lisäksi elimistö säätelee kalkin imeytymistä niin, että tasapaino säilyy. Pelkkä maidon juonti ei myöskään takaa, että luut pysyisivät vahvoina.

3. Moni saa vatsavaivoja vain suomalaisista maitotuotteista.

Tarua. Hyvin moni saa maidosta vatsavaivoja, oli kyseessä sitten kotimainen tai ulkomainen maito. Pieni osa heistä kokee, että oireet helpottuvat ulkomailla. Syynä voi olla, että ruokavalio muuttuu muutenkin. Matkalla syödään tavallista vähemmän imeytymättömiä hiilihydraatteja, kuten ruisleipää, papuja ja kaalia, jotka voivat aiheuttaa vatsaoireita. Myös kahvin juonti ja ksylitolilla makeutettujen tuotteiden käyttö vähentyvät usein ulkomailla.

Suomalaisissa maitotuotteissa ei ole mitään vikaa. Päinvastoin ne ovat puhtaita ja turvallisia.

4. Maidon homogenointi aiheuttaa monille vatsaoireita. Siksi kannattaa suosia homogenoimatonta luomumaitoa.

Luultavasti tarua. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että maidon homogenointi eli maitorasvan pilkkominen aiheuttaisi oireita. Jos haluaa, luomumaitoa voi kuitenkin kokeilla. Jotkut kokevat, että se sopii heille tavallista maitoa paremmin. Jos juo vain luomumaitoa, on hyvä muistaa, ettei siihen lisätä D-vitamiinia kuten muihin maitoihin.

5. Maitoallergia on pikkulasten tauti, joka paranee ennen kouluikää.

Osittain totta. Tyypillinen pikkulasten maitoallergia, johon liittyy iho-oireita, paranee yleensä ennen kouluikää. Koululaisilla voi olla hitaammin oirehtivaa maitoallergiaa, joka aiheuttaa erilaisia vatsavaivoja. Sen tunnistaminen saattaa olla vaikea, sillä hyviä testejä ei ole vielä käytössä.

6. Maito heikentää raudan imeytymistä.

Totta. Jos maitoa käyttää liikaa, se voi aiheuttaa anemiaa. Aikuisen ei pitäisi juoda enempää kuin 8–10 desilitraa maitoa päivässä. Jos käyttää rautatabletteja, niitä ei kannata nielaista maidon kanssa.

7. Ennen aamunkoittoa lypsetty yömaito helpottaa univaikeuksia.

Saattaa olla totta. Yömaidossa on tavallista enemmän melatoniinia eli pimeähormonia, joka vaikuttaa unen sääntelyyn. Yömaidon tehosta ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa.

8. Rasvaton maito auttaa laihtumaan ja pitämään painon kurissa.

Totta ja tarua. Maito ei itsessään laihduta, vaan se, että ihminen saa ruoasta vähemmän energiaa kuin mitä hän kuluttaa. Yksinkertainen keino vähentää rasvan ja energian saantia on vaihtaa kevytmaito rasvattomaan.

9. Maito nopeuttaa kuntoilijan lihasten kasvua.

Tarua. Oleellista on, että kuntoilija syö monipuolisesti ja saa ravinnosta riittävästi valkuaisaineita eli proteiinia.

10. Jos juo paljon maitoa, voi saada liikaa kalsiumia ja D-vitamiinia.

Tarua. Maidossa ei ole niin paljon D-vitamiinia, että sitä voisi saada liikaa. Suolisto puolestaan säätelee sitä, kuinka suuri osa ravinnon kalsiumista imeytyy. Ylimääräinen kalsium poistuu elimistöstä virtsan mukana.

11. Jos ei pidä maidon mausta, sen voi korvata kalsiumvalmisteilla.

Totta. Jos juusto, piimä tai jogurtti maistuvat, kalsiumvalmisteita ei tarvitse käyttää. Mutta jos ei käytä mitään maitotuotteita, ainakin kasvuikäisen olisi hyvä ottaa kalsiumvalmisteita. Sen sijaan ei ole osoitettu, että kalkkilisä estäisi ikääntymiseen liittyvää luiden haurastumista.

12. Erikoismaidot, jotka lupaavat laihduttaa, lisätä vastustuskykyä tai laskea verenpainetta tai kolesterolia, ovat turhaa rahanmenoa. Varmuutta vaikutuksista ei ole.

Totta ja tarua. Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Joillekin erikoismaidoista voi olla hyötyä, mutta yleisiä suosituksia ei voi antaa.

13. Maito suojaa hampaita reikiintymiseltä.

Tarua. Maidossa on hampaiden kannalta sekä hyviä että huonoja aineita. Hyvää on etenkin kalsium, luiden rakennusaine, jota hampaissakin on paljon. Huonoa on maitosokeri eli laktoosi. Suun kariesbakteerit voivat käyttää ravinnokseen laktoosia ja sen hajoamistuotteita, kuten glukoosia eli rypälesokeria.
Kalsiumin ansiosta maito ei aiheuta hampaiden reikiintymistä, mutta se ei toisaalta suojaakaan siltä. Maito ei voi kumota muiden sokeripitoisten elintarvikkeiden aiheuttamaa happohyökkäystä.

Lue lisää maidosta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Luin amerikkalaistutkimuksen, jonka mukaan fruktoosi on epäterveellistä. Koe oli tehty makeutetuilla juomilla. Entä kaupassa myytävä hedelmäsokeri, jota käytän jälkiruoissa ja leivonnassa? En osta kaupasta herkkuja, limsoja enkä mehuja, sillä niissä on hurjasti piilosokeria. Jos jotain herkkua haluan, leivon itse. Tavakseni on tullut vähentää resepteissä sokeria. Kokonaan ilman makeaa ei pysty tässä elämässä olemaan. Olen huomannut, että fruktoosi on niin makeaa, että sitä riittää pienikin määrä. Voiko fruktoosi olla haitallista silloinkin, kun sitä käyttää näin?

Fruktoosin eli hedelmäsokerin runsaan saannin on todettu vaikuttavan epäedullisesti  maksan aineenvaihduntaan. Kuten kysyjä tuo esille, makeutetut juomat ovat tässä suhteessa ne elintarvikkeet, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Yhdysvalloissa käytetään juomien makeuttamisessa runsasfruktoosis ta maissisiirappia. Tämä on ongelmallista, sillä juomien käyttö voi olla runsasta, jolloin fruktoosin saanti nousee hyvin suureksi. Vastaavia määriä fruktoosia on vaikea saada muualta.

Hedelmiä ja marjoja ei fruktoosin vuoksi tarvitse välttää. Niiden terveysvaikutukset on vakuuttavasti dokumentoitu osana terveyttä edistävää ruokavaliota. Mehuista on juomasuosituksen mukaan syytä suosia täysmehuja ja niitäkin korkeintaan lasillinen päivässä aterian yhteydessä.

Kysyjän sokerin saanti vaikuttaa olevan maltillista, joten nykyisiä sokerinkäyttötottumuksia voi hyvin jatkaa. Kysyjän havainto siitä, että hedelmäsokeri on tavallista sokeria makeampaa, pitää paikkansa, joten sitä tarvitaan saman makeuden saavuttamiseksi tavallista sokeria vähemmän.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Onko fruktoosi pahaa sokeria?

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta