90 prosenttia suomalaisista saa liikaa kovaa rasvaa ruokavaliosta. Se nostaa veren kolesteroliarvoja. Erityisesti 45-vuotiaiden miesten ja 55-vuotiaiden naisten olisi syytä alkaa seurata arvojaan.
Iän karttuessa LDL-kolesterolia verestä poistavat reseptorit heikkenevät. Yli 45-vuotiaat miehet ja yli 55- vuotiaat naiset ovat alttiimpia korkealle kolesterolille. Vaihdevuosien jälkeen, kun estrogeenihormonin suoja poistuu, naisten sydänsairauksien riski kasvaa nelinkertaiseksi. Se kohoaa lähes samalle tasolle kuin miehillä.
LDL-kolesterolia kutsutaan ”pahaksi kolesteroliksi”, koska se vie kolesterolia valtimoiden seinämiin. HDL on hyvä kuski, koska se vie kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä. Suuri LDL:n määrä kohottaa riskiä valtimokovettumataudille, jolloin verenvirtaus suonissa vaikeutuu: sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski kasvaa huomattavasti.
Tiedätkö oman arvosi?
Ainoa tapa tietää, ovatko kolesteroliarvot kunnossa, on käydä laboratoriomittauksessa. Vasta sitten voi pohtia, tarvitseeko kolesterolille tehdä jotain. Omaa kolesterolitasoaan kannattaa seurata, vaikka olisi normaalipainoinen ja hyväkuntoinen.
Ihanteellinen kokonaiskolesteroliarvo on alle 5,0. Sairausriskien kannalta on tärkeintä HDL:n ja LDL:n suhde: LDL-kolesterolin tavoitearvo on alle 3,0 ja HDL:lle yli 1,0.
Yli 45-vuotiaiden miesten ja yli 55-vuotiaiden naisten olisi suositeltavaa tarkistaa kolesterolinsa 2–3 vuoden välein.
Moni on autuaan tietämätön korkeasta kolesterolistaan, sillä se ei aiheuta oireita. Rasvojen suhde veressä määrittää kuitenkin riskiä tukoksille sydämen ja aivojen valtimoissa.
Yli puolella suomalaisista arvo paukkuu yli suositusten. Joka kymmenennellä kolesteroli on todella korkealla. Tätä selittää osin se, että 25–30 prosentilla suomalaisista on geenimuoto, jonka vuoksi kolesteroli imeytyy ruoasta herkästi.
Ruokavaliolla voi vaikuttaa
Kolesterolia nostaa runsaasti tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sekä transrasvoja sisältävä ruokavalio. Päivittäisestä energiasta alle kymmenen prosenttia saisi tulla niistä, mutta yli 90 prosenttia suomalaisista tämä kipuraja rikkoutuu.
Korkea kolesterolin ensisijainen hoito on ruokavalio- sekä elintapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja ylipainoisilla painon pudotus. Pienikin painonpudotus on hyödyllistä rasva-arvoille ja terveydelle. Kuntoliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää, mutta liikunta yksinään ei riitä pitämään kolesteroliarvoja kurissa, jos ruokavalio on pielessä.
Ruokavaliolla voi pienentää veren kokonaiskolesterolia jopa 30 prosenttia. Tervehdyttävä ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja runsaasti kuitua. Kuitu kuskaa kolesterolia elimistöstä ja erityisen hyvin tässä toimii beetaglukaani, jota on muassa kaurassa ja ohrassa. Myös psyllium-kuitu toimii.
Tiesitkö, että runsaasti käytettynä sokeri nostaa triglyseridejä, jotka myös vaikuttavat veren rasva-arvoihin. Myös valkoisen viljan tai sipsien suurkulutus voi saada maksan lisäämään kolesterolintuotantoa.
Asiantuntijat Helena Miettinen endokrinologian erikoislääkäri, HUS, Reijo Laatikainen laillistettu ravitsemusterapeutti
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
