8 syytä syödä probiootteja

1. Paino alas

Voisiko probiooteissa piillä vastaus hoikkuuteen? Tätä tutkitaan nyt kiivaasti. Probiootit saattavat vaikuttaa siihen, kuka lihoo ja kuka ei. Odottavat äidit voivat vaikuttaa lapsensa myöhempään ylipainon riskiin syömällä probiootteja raskausaikana — lapsen suolistomikrobistosta tulee samankaltainen kuin äidillään.

Yhtälö menee niin, että tavallista vähemmän bifido-bakteereita suolistossaan omaavat lapset ovat muita useammin ylipainoisia kouluiässä. Vauvan ja pikkulapsen suoliston mikrobisto muuttuu herkästi parivuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen bakteeristoon on vaikeampi vaikuttaa.

Vuonna 2012 julkaistussa japanilaistutkimuksessa selvisi, että ylipainoiset, jotka söivät probiootteja päivittäin, laihtuivat.

2. Taltuta allergia

Mikä yhdistää allergikkoja ja astmaatikkoja? Heillä on suolistossaan muita ihmisiä vähemmän hyviä bakteereja. Erityisen raskaana olevien ja imettävien tulisi käyttää probiootteja, sillä näin he parantavat oman suolistomikrobistonsa tasapainoa. Jos lapsi saa jo taipaleensa alussa äidiltä hyvän bakteerikannan, hänen riskinsä sairastua aikuisena atooppiseen ihottumaan tai jopa astmaan laskee merkittävästi. Monissa maissa probiootit onkin jo lisätty osaksi raskaus- ja imetysajan virallisia ravitsemussuosituksia.

Näyttöä on myös allergiaoireiden hillitsemisessä: esimerkiksi siitepölykauden aikana allergiaoireilu voi helpottaa, kun suoliston mikrobiston epätasapainoa korjataan probioottien avulla.

3. Diabetesriski alas

Suoliston mikrobiston koostumuksella on merkitystä myös autoimmuunitautien kuten diabeteksen puhkeamiseen. Synnytystapa vaikuttaa tähän merkittävästi. Jos lapsi syntyy alateitse, hän perii äidiltään hyviä, sairauksia torjuvia bakteereita. Keisarileikatuilla lapsilla riski sairastua esimerkiksi diabetekseen aikuisena on suurempi. 

Myös elintasosairaudeksi nimettyä kakkostyypin diabetesta esiintyy hieman vähemmän niillä, jotka käyttävät probiootteja. Heidän sokeritasapainonsa on parempi ja insuliiniherkkyytensä vahvempi.

4. Ehkäise alapäävaivat

Ruoansulatuskanavan bakteeristo vaikuttaa myös navanalusalueiden vointiin. Naisille melko yleistä virtsatietulehdusta voi ehkäistä probioottien avulla. Probiootit voivat tukea myös alapään luonnollista bakteerikantaa, jota muun muassa ehkäisyvalmisteet, antibiootit ja siemenneste horjuttavat.

Jos kärsit kutinasta tai limakalvojen ärsyyntymisestä, probiooteista voi olla apua. Nykyään probiootteja on lisättynä myös apteekeista saataviin tamponeihin.

5. Apua nivelvaivoihin

Probiooteista etsitään vastausta myös reuman hoitoon ja ehkäisyyn. Suomen reumaliiton mukaan ajatus ei ole tuulesta temmattu. On näyttöä siitä, että probiootteja sisältävä ruokavalio voi vähentää nivelreuman oireita ja vähentää taudin aktivoitumisvaiheita. Reumaa sairastavalla on usein heikentynyt elimistön puolustusjärjestelmä, jonka toimintaa probiootit parantavat.

6. Stop korvatulehduksille

Probiootit vaikuttavat suotuisasti pikkulasten puolustusjärjestelmän kypsymiseen. On tutkittu, että ne vähentävät varhaisia korvatulehduksia ja toistuvia hengitystietulehduksia ensimmäisen ikävuoden aikana. Tämä tarkoittaa myös, että probiootteja ravintonsa mukana saaneet pienet lapset joutuvat muita harvemmin antibioottikuurille.

7. Torju ientulehdus

Uunituoreen Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan probiooteista on merkittävästi apua suun terveyden vaalimisessa. Probiootit yhdessä ksylitolin kanssa vähentävät plakin määrää ja ehkäisevät ientulehdusta. Suu kiittää kuitenkin vasta silloin, kun probioottipitoisia tuotteita ja ksylitolia käyttää säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

8. Mieli ylös maasta

Maailmalta kuuluu vakuuttavia uutisia probioottien vaikutuksesta mielialaan ja tunnemaailmaan. Englannissa ja Kanadassa on tutkittu, että probiootit lievittävät ahdistusta ja kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien oireita, kenties jopa masennusta. Turussa puolestaan on saatu orastavaa näyttöä siitä, että säännöllisesti probiootteja saaneilla lapsilla tavataan muita lapsia vähemmän adhd-oireita.

Olennaisinta on saada probiootteja riittävästi varhaisina elinvuosina. Turun yliopiston viimevuotisessa tutkimuksessa keskosvauvojen itkuisuus väheni, kun heille annettiin näitä hyviä bakteereja.

Asiantuntija: Per Saris, professori, Helsingin yliopisto