pituuskasvu, hormonit
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen 16-vuotias 181 cm pitkä tyttö. Kuukautiseni alkoivat 12-vuotiaana. Äitini on 167 cm pitkä ja isäni 191 cm pitkä. Tuntuu kuin kasvuni ei pysähtyisi ollenkaan. En haluaisi kasvaa yhtään enempää.

Pituuskasvuun vaikuttavat perintötekijät (vanhempien pituus) mutta myös etninen tausta, syntymämitat, lapsuuden ja nuoruuden ravitsemustila sekä sairaudet. Suurin osa suomalaisista naisista on 150-176 cm pitkiä mutta noin prosentti kasvaa tätä pidemmiksi.

Nuoren pituuskasvu tapahtuu kolmivaiheisesti: ensin hidas kasvu varhaisessa murrosiässä, sitten noin kaksi vuotta kestävä kasvupyrähdys ja viimeiseksi lopullinen kasvun hidastuminen ja pysähtyminen. Nainen saavuttaa yleensä lopullisen aikuis-pituisuuden 15-17-vuotiaana, mutta osa saa vielä muutamia millimetrejä vielä pari vuotta tämän jälkeen. Kuukautisten alkamisen jälkeen tytön pituuskasvu alkaa yleensä hidastua. Kasvua seurataan neuvolassa ja koulussa kasvukäyrien avulla ja poikkeavuuteen reagoidaan herkästi.

Pitkäkasvuisuutta aiheuttavat sairaudet ovat harvinaisia. Yleensä keskivertoa pidemmäksi kasvamisen taustalla on perinnöllinen normaalivaihtelu. Kysyjän tapauksessa isä on pitkä ja äitikin suomalaisnaisten keskiarvoa hiukan pidempi, joten on oletettavissa, että lapsi kasvaa keskimääräistä pidemmäksi. Jos kehityksessä ei ole mitään sairauteen viittaavaa, kasvuun ei yleensä puututa.

Ei ole olemassa määritelmää sille, kuka on liian pitkä. Nuoruuteen kuuluu luonnostaan kriittisyys omaan ulkonäköön ja keskimääräisestä poikkeavat ominaisuudet koetaan herkästi negatiivisina. Aikuistumisen myötä näkemys muuttuu hyväksyvämmäksi, ja jossain vaiheessa keskiverrosta poikkeaminen voikin olla iso vahvuus. Pituus on monen mielestä kadehdittava ominaisuus, ja pitkän naisen kannattaakin olla ylpeä siitä, että itselle on suotu näyttävä mitta!
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.